Varautunut pärjää paremmin – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos kehottaa tutustumaan varautumisen oppaaseen

Sisäministeriö julkaisi marraskuussa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan, joka kokoaa yhteen paikkaan Suomi.fi-sivustolle laaja-alaisesti eri toimijoiden varautumis- ja toimintaohjeita yksityishenkilöille. Päivitetyt ohjeet kannustavat omatoimisuuteen kriiseissä ja häiriötilanteissa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos kehottaa tutustumaan varautumisen oppaaseen.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelut toimivat häiriö- ja poikkeustilanteissa, mutta asukkaiden on tärkeää huolehtia omasta varautumisestaan. 

- Osa onkin jo ehtinyt tutustua ministeriön julkaisemaan varautumisen oppaaseen. Suosittelen oppaaseen tutustumista ihan jokaiselle. Opas nostaa esiin oman varautumisen tärkeyden. Olennainen osa sitä on huolehtia riittävästä kotivarasta, jonka turvin kotona tulisi selvitä 72 tuntia, kertoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Alander. Tärkeää on myös auttaa kotivaran kanssa heitä, joiden toimintakyky on laskenut kuten vanhuksia. 

Kotivaran lisäksi on hyvä olla tietoinen alueen pelastusviranomaisen toiminnasta

Varautuminen on erityisesti yhteistyötä ja myös viranomaiset hoitavat säntillisesti oman osuutensa. Pelastusviranomaisen varautumiseen kuuluu esimerkiksi vaaranmerkkien antaminen ja väestönsuojiin kehottaminen. 

Yleinen vaaranmerkki annetaan hälytyssireeneistä, joita on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Ihmisten tulee suojautua ensisijaisesti sisätiloihin kuultuaan yleisen vaaranmerkin. Väestönsuojiin siirrytään vasta viranomaisten käskystä. Yleisen vaaranmerkin jälkeen tulee seurata uutisia ja viranomaistiedotteita luotettavista lähteistä. Itä-Uudellamaalla väestönsuojat keskittyvät isompiin taajamiin ja kriisitilanteessa väestöä suojattaisiin myös evakuoinneilla sekä tilapäissuojilla.  

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos testaa hälytyssireeniä vuorokuukausittain Keravan hätäkeskuksen kanssa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen hälytyssireeniä testataan parillisina kuukausina, jolloin se soi kuun ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12 yhtäjaksoisesti seitsemän sekuntia Porvoon Kuninkaanportin pelastusasemalta.

- Yleisen vaaranmerkin testaus on tärkeää, jotta ihmiset tunnistavat ja tietävät sen merkityksen tositilanteessa. Testaamalla pelastuslaitos saa myös tietoa hälyttimien toiminnasta ja mahdollisia vikoja päästään korjaamaan nopeasti.  Oikeassa tilanteessa vaaranmerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus, Alander jatkaa.

Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien ihmisten varoittamiseen. Huomion arvoista on myös se, että väestöhälyttimien kuulumiseen vaikuttaa muun muassa sekä sää että maaston muodot. Alander korostaa, että oikeassa vaaratilanteessa pelastusviranomainen kuitenkin tiedottaa ja antaa ohjeita monikanavaisesti vaaranmerkkien syistä. Alander suosittelee 112-sovelluksen lataamista puhelimeen, sillä sovelluksen kautta tultaisiin antamaan tarkempia toimintaohjeita. Kriisinkestävyys on kokonaisuus, joka koostuu sekä tarvikkeista että henkisestä varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin.