Sisäministeri Rantanen: ”Väestönsuojelu tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyden kivijalkaa”

Sisäministeri Mari Rantanen vieraili torstaina Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Hän nosti esille, kuinka riittävä määrä osaavia pelastajia ja sopimuspelastajia on ratkaisevan tärkeä voimavara myös poikkeusoloissa.

Yhteiskunnan varautumisen ja kriisinkestävyyden merkitys korostuu näinä päivinä. Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta vallitsevat olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet myös pelastustoimen ja varautumisen osalta Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.

Sisäministeri Mari Rantanen puhui Väestönsuojelun perinnepäivässä Kallion keskuspelastusasemalla. Rantanen totesi puheessaan, että samalla kun Suomi varautuu sotilaalliseen maan puolustamiseen, on kyettävä suojaamaan väestöä ja turvaamaan yhteiskunnan toimintakyky.

”Väestön ja infrastruktuurin suojaamisen sekä tärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta olennaista on kyky tehokkaaseen pelastustoimintaan ja sitä tukeviin toimintoihin sodan oloissa. Siksi esimerkiksi riittävä määrä osaavia pelastajia ja sopimuspelastajia on ratkaisevan tärkeä voimavara myös poikkeusoloissa”, Rantanen sanoi.
 
Hän totesi, että vaikka moniin verrokkimaihin verrattuna Suomi on edistynyt väestönsuojelun maa, kehittämistä edelleen tarvitaan.

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muistuttanut, ettei Suomessakaan voida unohtaa väestönsuojeluun varautumisen kehittämistä”, Rantanen totesi puheessaan.

Hän jatkoi, että hallitusohjelma sisältää useita väestönsuojelun kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

”Väestönsuojelua tullaan vahvistamaan muun muassa uudistamalla väestönsuojelun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia. Väestönsuojat ovat kuin kansallisomaisuuttamme ja vuosikymmeniä tehtyä hyvää pohjatyötä tulee jatkossakin vaalia”, Rantanen sanoi.

Rantasen viesti on, että väestönsuojelu on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyden kivijalkaa. 

Maailman kuuluisin väestönsuoja
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on tuonut monenlaisia vaikutuksia väestönsuojelun kentälle myös Helsingissä.

”Maailmanlaajuinen kiinnostus väestönsuojeluun on ollut huima. Noin 200 median edustajaa on vieraillut suojissamme”, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen kertoi tilaisuudessa.

Pääosa mediavierailuista on toteutettu Merihaan kalliosuojassa Hakaniemessä.

”Se onkin tällä hetkellä maailman kuuluisin väestönsuoja”, Pitkänen totesi.

Medioiden myötä myös viranomaisten kiinnostus Helsingin väestönsuojia kohtaan on noussut. Pitkänen totesi, että varautuminen ja väestönsuojat ovatkin olleet yksi siviilipuolustuksen vientivaltti Helsingille ja Suomelle.

”Tämä täytyy hyödyntää tavalla tai toisella sekä julkisella että yritystasolla”, Pitkänen arvioi. 

Opit Ukrainasta
Pelastuskomentaja Pitkänen kertoi myös pelastuslaitoksen keväällä 2023 Ukrainaan suuntautuneella tiedonhankintamatkalla saaduista havainnoista.

”Yksi keskeisimmistä havainnoista on kolmannen sektorin käyttö pelastustöissä. Emme pysty pysäyttämään siviilien auttamistahtoa, olivat he sitten maanjäristys- tai sota-alueella. Heidät kannattaa ottaa mukaan pelastustöihin organisoidusti”, Pitkänen sanoi.

Hän jatkoi, että kansalaisia pitää kannustaa ja antaa mahdollisuus olla aktiivisina toimijoina kriisin keskellä, sillä se lisää myös tahtoa ja voimia toimia vihollista vastaan.

Yksi oleellinen Ukrainasta opittu seikka on, että haastavinta todennäköisesti Suomessakin sota-aikana ja sen jälkeen olisi räjähteiden raivaaminen.

”Meillä ei käytännössä ole tällä hetkellä kykyä humanitaariseen räjähteiden raivaamiseen. Puolustusvoimat toimii kyllä, mutta resursseja ei ole tarpeeksi”, Pitkänen totesi.

Hän pohti vaihtoehtona vapaaehtoisten kouluttamista tähän tehtävään
Ukraina-havaintojen myötä on noussut esille myös asioita, jotka toimisivat kriisissä todennäköisesti Suomessa.

”Hyvä puoli tässä on, että olemme löytäneet paljon kohtia, joita täytyy parantaa ja kehittää, ja se vaatii moniviranomaisyhteistyötä, ja Suomi on tässä malliesimerkkimaa”, Pitkänen kiitteli.
”Osaamme sujuvasti vaihtaa johtovastuuta sille, jolle se milloinkin kuuluu. Haemme voimaa ja kumppanuutta toistemme osaamisesta. Se on meidän ehdoton vahvuus, jota monella maalla ei ole.”

Helsingin väestönsuojelutoiminnan katsotaan alkaneen 14.9.1939, kun kaupunkiin perustettiin VSS-toimisto. Väestönsuojelun perinnepäivän järjestää vuosittain Helsingin kaupungin pelastuslaitos.