Takaisin

Pelastuskomentaja: Katse pelastajakoulutuksen sijainnista yhteisiin haasteisiin

Julkaisuajankohta 8.12.2023 12.32
Tiedote
Kaksi pelastajaoppilasta purkaa autoa.
Helsingin Pelastuskoulun opiskelijat harjoittelevat autenttisessa ympäristössä.

Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen muistuttaa, että Suomessa on kaksi laadukasta pelastusalan oppilaitosta. Molempia oppilaitoksia tarvitaan kipeästi ja lisärahoitusta on esitetty molemmille.

Julkisuudessa on viime viikkoina keskusteltu vilkkaasti pelastajakoulutuksesta sekä Helsingin Pelastuskoulun ja Kuopion Pelastusopiston välisestä suhteesta ja niiden saamasta lisärahoituksesta. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka otti asiaan kantaa kolumnissaan (5.12.2023) ja totesi, että pelastustoimen haasteet ovat nyt muualla kuin alan koulutuksessa.

Hallitus esittää pelastajakoulutukseen huomattavia taloudellisia lisäyksiä, vaikka olemme Suomessa erittäin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Olen pelastusylijohtajan kanssa samaa mieltä, että meidän tulee olla tästä lisärahoituksesta erittäin iloisia ja nostaa katse tulevaisuuden haasteisiin.

Suomessa on kaksi laadukasta pelastusalan oppilaitosta. Molempia oppilaitoksia tarvitaan kipeästi ja lisärahoitusta on esitetty molemmille.

Pelastusopistolla opiskelee tällä hetkellä 228 pelastajaoppilasta. He valmistuvat vuoden sisällä. Heistä 25:llä opintojen aikainen asuinpaikka on Uudellamaalla ja kahdeksalla Helsingissä. Uudenmaan pelastuslaitoksilla on tällä hetkellä avoinna yhteensä 25 palomiehen virkaa. Pelkästään Helsinki tarvitsee 40 uutta pelastajaa vuoden 2024 loppuun mennessä, jotta voimme korjata toimintavalmiuden puutteita ja saamme uuden pelastusaseman avatuksi.

Vertailuna Uudenmaalta kotoisin olevaan opiskelijamäärään voi todeta, että nykyisistä pelastusopiston opiskelijoista 29:n asuinpaikka on Pohjois-Savo, 11:n Pohjois-Karjala ja 16:n Keski-Suomi. Vaikka tietopohjana onkin opintojen aikainen asuinpaikka, antaa se suuntaa opiskelijoiden tulevista työllistymisalueista. Tämän tiedon pohjalta voi todeta, että koulutuspaikalla on vaikutusta ja Uudeltamaalta ei hakeudu riittävästi opiskelijoita Kuopioon. Tämä huolettaa erityisesti Uudenmaan pelastuslaitoksia ja perustelee sitä, että molempia opinahjoja tarvitaan.

Keskitytään yhteisiin haasteisiin

Pelastusylijohtaja Kohvakka totesi Pelastustieto-lehdelle (5.12.2023), että pelastusalan koulutuksesta halutaan tehdä aluepoliittinen kiistan aihe. Olen itse tuonut useasti esille, että kiistelyn sijasta koko pelastusalan tulisi keskittyä yhteisiin haasteisiimme. Meidän tulee huolehtia, että pelastajakoulutukseen, sijainnista riippumatta, hakeutuu riittävä määrä opiskelijoita.

Pelastajakoulutuksen kaksinkertaistaminen vaatii monikertaisen määrän hakijoita verrattuna nykyisiin hakijamääriin. Koulutuspaikkoja ei tule täyttää pakolla, vaan kaikkien opiskelijoiden tulee täyttää alan vaatimukset. Tällä hetkellä emme alana tavoita toisen asteen opiskelijoita käytännössä lainkaan. Hukkaamme siis meille kaikkein potentiaalisimman kohderyhmän ja ikäluokat. Tämä puute meidän tulee korjata välittömästi yhdessä oppilaitosten ja pelastuslaitosten kanssa.

Koko maan tarpeisiin

Julkisuudessa esitetyissä keskusteluissa on esitetty virheellistä tietoa Helsingin Pelastuskoulusta. Haluan korjata nämä virheet.

Yksi väite on, että koulutuksen toteuttaminen valtion rahoittamana Helsingin Pelastuskoulun esittämällä tavalla uhkaa valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Lisäksi on epäilty, että Helsingin kaupunki ohjaa omilla tulostavoitteillaan pelastuskoulua, mikä saattaa vaarantaa entisestään yhdenvertaisuutta. On myös esitetty, että valtakunnallisesti tasalaatuinen ja opetussuunnitelman mukainen koko valtakuntaa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti palveleva pelastustoimen koulutus toteutuu vain silloin, kun yksi taho vastaa koulutuksesta.

Suomessa toimii kymmenittäin ammattioppilaitoksia, jotka noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa, ja ne toteuttavat opetuksen erilaisilla toteuttamissuunnitelmilla. Toteutussuunnitelmien erilaisuus ja työelämälähtöinen opiskelu ovat nykypäivää. Myös pelastajakoulutuksen tulisi muuttua ajan mukaisesti ja sallia erot toteutuksessa siten, että laatu ei heikkene. Pelastusopiston tehtävänä on hyväksyä koulutuksen opetussuunnitelma.

Julkisuudessa on myös viitattu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemään Helsingin Pelastuskoulun vuoden 2022 arviointiin. Auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, miten Pelastuskoulun järjestämä ammatillinen peruskoulutus vastaa sisäministeriön myöntämässä toimiluvassa määriteltyjä ehtoja. Arviointiraportissa nostettiin esille Pelastuskoulun vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kaikki raportissa mainitut kehittämiskohteet on toteutettu.

Helsingin Pelastuskoulu on muun muassa tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin omistaman Stadin AO:n kanssa. Tämän yhteistyön kautta olemme saaneet käyttöömme Suomen suurimman ammatillista peruskoulutusta, täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulusta sekä tutkintoon valmentavaa koulutusta järjestävän oppilaitoksen osaamisen ja kokemuksen. Tällä vahvalla kumppanuudella ja yhteistyöllä olemme onnistuneet keventämään hallinnollista työtä sekä lisäämään kustannustehokkuutta. Tätä yhteistyötä jatkamme.

Ruotsinkielinen pelastajakoulutus on ollut keskusteluissa useamman vuoden. Pitkän odottelun jälkeen Vaasaan järjestettiin alueellisena koulutuksena pelastajakurssi, josta pelastajat valmistuvat joulukuussa. Valitettavasti kurssia ei saatu täyteen eikä siten kentän tarvetta täytettyä. Pelastusala tarvitsee säännöllistä ruotsinkielistä pelastajakoulutusta. Jotta kursseille saadaan riittävästi hakijoita, on kurssien aloittamisajankohdat ja järjestämispaikka suunniteltava riittävän pitkälle tulevaisuuteen.

Myös Helsingin Pelastuskoulun rahoituksesta on liikkunut virheellistä tietoa. Helsingin kaupunki on rahoittanut Pelastuskoulun toimintaa vuodesta 1972 alkaen, ja valmistuneet pelastajat ovat työllistyneet suoraan Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle. Julkisuudessa on ylläpidetty virheellisesti kuvaa, että näin tapahtuisi vieläkin, kun Pelastuskoulun rahoituksesta vastaa valtio. Valtiorahoituksella Helsingin Pelastuskoulu kouluttaa jatkossa pelastajia, kuten Pelastusopistokin, koko maan tarpeisiin, mutta erityisesti Uudellemaalle ja Etelä-Suomeen Pelastusopiston opetussuunnitelmaa noudattaen.

Helsingin pelastuslaitos rekrytoi valmistuneita aivan kuten muutkin maan pelastuslaitokset. Ne valmistuneet pelastajat, jotka työllistyvät Helsinkiin, saavat erikseen perehdytyksen pääkaupungin eritysvaatimuksiin ja ensihoitoon.

Toimiva yhteistyö sisäministeriön pelastusosaston, Pelastusopiston, Pelastuskoulun ja pelastuslaitosten välillä on pelastusalan selkäranka. Meidän tulee suunnata katse ja ponnistelut vastakkainasettelun sijasta tulevaisuuden pelastajien tehokkaampaan rekrytoimiseen, pelastusalan kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja alan houkuttelevuuteen.

Jani Pitkänen
pelastuskomentaja
Helsingin kaupungin pelastuslaitos
050 4336 905
jani.pitkanen@hel.fi 

Helsinki

Uusimmat

Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 23.2.2024 13:52
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen Kolumni
sisäministeriö Pelastustoimi, 26.1.2024 10:09
Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 25.1.2024 14:18