Ajankohtaisiin

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuosi 2021

Julkaisuajankohta 20.1.2022 9.09

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kuoli kolme ihmistä tulipaloissa vuonna 2021. Pelastuslaitos hälytettiin liikennepelastustehtäville yli tuhat kertaa. Vahingontorjuntatehtävien määrä pieneni, koska voimakkaita myrskyjä ei ollut. Ensihoidon hälytysten määrä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Eniten ensihoitotehtäviä oli yleistilan heikkouteen, kaatumisiin ja rintakipuihin liittyen.

”Koronapandemia näkyi edellisvuoden tapaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintavuodessa. Suunnittelemalla toimintaa pystyimme pandemiasta huolimatta tuottamaan kaikki palvelut. Yksikään pelastus- tai ensihoitotehtävä ei ole jäänyt hoitamatta, mutta sillä on ollut hintalappunsa. Henkilöstökulut paukkuivat reippaasti yli budjetin. Ennakkotieto vuoden 2021 tilinpäätöksestä on miljoona euroa alijäämäinen”, summaa pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki

Päivittäisvalmiuden ylläpito kaikilla paloasemilla oli haastavaa, kun koronaeristykset ja karanteenit aiheuttivat poikkeuksellisen paljon poissaoloja. Sijaisia on ollut vaikea saada, sillä ammattikoulutetuista pelastajista on pulaa. Poissaolojen paikkaamiseksi henkilöstöä on siirretty paloasemien välillä jopa kesken työvuoron.

Työvuorot onnistuttiin kuitenkin pitämään vähintään minimivahvuisina lähes joka päivä eikä korona vaikuttanut avunsaantiin. Siitä suurin kiitos kuuluu pelastusjohtaja Ihamäen mukaan henkilöstölle.

”Henkilöstö on venynyt ihailtavan hyvin, suuri kiitos heille.” 

Länsi-Uudenmaan sopimuspalokunnat ovat osa alueen pelastustoimen järjestelmää. Niiden kyky toimia myös pandemian aikana oli merkittävää palvelujen tuottamisessa. Esimerkiksi Kalajoen metsäpaloon annettu apu rakentui lähes täysin sopimuspalokunnista koottuun henkilöstöön. Myös aloite Kalajoelle lähtemisestä tuli sopimuspalokuntien puolelta. 

Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut alusta lähtien vahvasti mukana valmistelussa. Toiminnan rahoitus tulee jatkossa valtiovarainministeriöstä hyvinvointialueelle, ja aluevaltuuston päätösten mukaisesti edelleen pelastuslaitokselle.

”Muutos on historiallinen. Toista sataa vuotta vanha termi ”palokunta” taitaa samalla jäädä historiaan”, Ihamäki uumoilee.

Välittömästä vaarasta pelastettiin 36 ihmistä

Pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 36 ihmistä vuonna 2021. Heistä 7 pelastettiin tulipaloista, 16 ajoneuvoista liikenneonnettomuustilanteissa ja 13 muista vaaratilanteista, kuten vedestä, sortumista tai työmailla sattuneista onnettomuuksista. Tulipaloissa kuoli kolme ihmistä.

”Palokuolemat ovat aina valitettavia. Hyvä asia on se, että vakavasti ei kuitenkaan loukkaantunut kukaan. Lievästikin loukkaantui vain 24 ihmistä, mikä on erittäin pieni määrä Länsi-Uudenmaan alueella”, kertoo riskienhallintapäällikkö Tuomas Pälviä.

”Kehitystä on todennäköisesti kohentanut se, että palovaroittimet ovat toimineet hyvin ja ihmiset ovat ehtineet poistua turvaan. Etenkin taloyhtiöissä palovaroittimet vaikuttavat olevan paremmassa kunnossa kuin omakotitaloissa”, Pälviä jatkaa.

Muutamana edellisenä vuonna on tapahtunut hyvää kehitystä palovaroitinten toiminnassa. Palovaroittimia on määrällisesti kotitalouksissa hieman aiempaa enemmän. Asennetut palovaroittimet toimivat hyvin ja entistä useammin varoittavat paikalla olevia ihmisiä. 

Pandemia vaikutti yleisötapahtumien järjestämiseen

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on pelastuslaitoksen tärkeä ja lakisääteinen tehtävä. Ennaltaehkäisyn keinoina ovat muun muassa rakentamisen suunnittelun ohjaus, valvonta ja tarkastukset sekä koulutukset. Erilaisia valvontatoimenpiteitä tehtiin 3172 kappaletta.

Koulutuksissa ja tilaisuuksissa annetaan ihmisille tietoja ja taitoja ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa oikein. Vuonna 2021 koronatilanne vaikutti tilaisuuksien määrään, kun isoja yleisötapahtumia ei voitu järjestää. Sen sijaan pelastuslaitos järjesti pienryhmille alkusammutuskoulutuksia ja vastaavia, lisäksi pidettiin päiväkotien turvatuokioita. Pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat järjestivät 516 turvallisuuskoulutustilaisuutta ja -tapahtumaa vuonna 2021. Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä noin 42 000 henkilöä, merkittävä osuus tästä tavoitettiin Lohjan asuntomessuilla heinä-elokuussa. Lisäksi pelastuslaitos viesti turvallisuudesta muun muassa sosiaalisen median, verkkosivustojen ja mediatiedotteiden kautta.

Liikennepelastustehtäviä yli tuhat

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli pelastustehtäviä vuonna 2021 kaikkiaan 8317, mikä on ainoastaan neljä tehtävää vähemmän kuin edellisvuonna. Maastopaloja sammutettiin 149, rakennuspaloja 99 ja liikennevälinepaloja 113.

Erilaisia vahingontorjuntatehtäviä, kuten esimerkiksi vaarallisten kaatuneiden puiden raivaus, oli yhteensä 854. Tulvan, sadeveden tai kohonneen vedenpinnan aiheuttamia tehtäviä oli 75. 
Liikenneonnettomuuksien määrä nousi hieman. Vuonna 2021 niitä oli 1035. Vuonna 2020 niitä oli 891, edellisvuonna 996. 

Palovaroittimien hälyttämisestä johtuneita tarkastuksia tehtiin 413. Erheellisiä automaattisten paloilmoitinlaitteistojen hälytyksiä oli 1142. Niiden määrä on ollut loivassa laskussa vuodesta 2016. 

Öljyvahinkoja sattui 196. Eläinpelastustehtäviä oli 297. Pelastettuja eläimiä olivat niin lemmikki-, koti- kuin luonnonvaraisetkin eläimet.

Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä oli 46 049 hälytystä

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen 23 ensihoitoyksiköllä oli hälytyksiä yhteensä 46 049 vuonna 2021. Hälytysten lukumäärä kasvoi yli 10 % vuoteen 2020 verrattuna (41 176). Lisäksi ensivasteena hätätilapotilaan luokse ja avuksi hälytettiin pelastuslaitoksen sekä sopimuspalokuntien ensivasteyksiköt 2133 kertaa (vuonna 2020 1768). Myös ensivastehälytysten määrä kasvoi vuoteen 2020 verrattuna.

Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla oli 36 648 ensihoitohälytystä (2020: 32 848). Lohjan, Karkkilan, Siuntion ja Vihdin alueilla ensihoitohälytyksiä oli yhteensä 13 800 (2020: 13 175) ja Hangon, Inkoon sekä Raaseporin alueilla ensihoitohälytyksiä oli yhteensä 6902 (2020: 6874).
Yleisin hälytystehtävä kaikista hälytyksistä oli yleistilan heikkous (19 %). Toiseksi yleisin oli kaatuminen (13 %). Kolmanneksi yleisin ensihoidon hälytystehtävä oli rintakipu (11 %). Hengitysvaikeushälytyksiä oli 8 % ja aivohalvausoirehälytyksiä 5 %.
 

Länsi-Uusimaa