Takaisin

Sisäministeriön selvitys:
Valtaosa väestönsuojista on hyvässä kunnossa – korjausvelkaa erityisesti suojien varustuksessa

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 28.8.2023 13.58
Tiedote
Väestönsuojan varustelaatikko

Suomen väestönsuojien nykytila on pääosin erittäin hyvä, vaikka korjattavaa ja kunnostettavaakin on. Yli 90 prosenttia väestönsuojista suojaisi hyvin konventionaalisilta asevaikutuksilta, selviää sisäministeriön tuoreesta selvityksestä. Eniten korjattavaa on selvityksen mukaan väestönsuojien varusteissa. Sisäministeriö on laatinut selvityksen pohjalta neljä suositusta väestönsuojaverkoston parantamiseksi. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa.

Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin väestönsuojien määrää, alueellista jakautumista sekä niiden kuntoa. Väestönsuojien määrää ja alueellista jakautumista koskevat tiedot julkaistiin helmikuussa 2023. Selvityksessä tarkastelluista väestönsuojista 91 prosenttia täytti arviointikriteerit konventionaalisten eli tavanomaisten aseiden osalta ja 83 prosenttia asevaikutusten aiheuttamien kaasu- ja säteilyvaaratilanteiden osalta.

Valtaosa väestönsuojista on hyvässä kunnossa. Sisältö kuvattu leipätekstissä.

”Suomalaiset väestönsuojat ja niiden laitteet ovat toimintavarmoja, ja niiden elinkaari on pitkä. Samalla on todettava, että pienessä osassa suojia on sellaista korjattavaa, jonka vuoksi väestönsuoja ei ole käyttöönotettavissa lain vaatimassa 72 tunnissa. Syitä tähän on monenlaisia. Yksi esimerkki on vaikkapa viemärin sulkuventtiilin kunnostaminen, joka ei onnistu 72 tunnin aikana”, sanoo projektipäällikkö Ira Pasi sisäministeriöstä.

Selvityksessä tarkasteltiin 245 väestönsuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirjoja. Lisäksi laadullisia kysymyksiä selvitettiin kyselyllä määräaikaistarkastajille ja kiinteistöjen omistajille sekä pelastuslaitosten asiantuntijoiden haastatteluilla.

Väestönsuojien pitkäjänteinen rakentaminen on luonut perustan väestönsuojajärjestelmälle. Väestönsuojia on Suomessa noin 50 500, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Yleisesti ottaen vanhemmissa väestönsuojissa on enemmän korjaustarpeita. 

Väestönsuojien kunnossapidon laiminlyönnin syy on usein välinpitämättömyys tai tiedon puute

Väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on usein syynä säännöllisen huollon laiminlyönti, virheet suunnittelussa tai asennuksessa, sekä tehdyt virheet muutos- ja korjaustöissä tai suojan käytössä.
Selvityksen perusteella kiinteistön omistajilla esiintyi myös epätietoisuutta väestönsuojan huoltamisesta ja käyttöönotosta. 

”Esimerkiksi väestönsuojan hoitajaksi, jos sellainen on nimetty, oli usein valittu ulkopuolinen kiinteistön hoitaja. Tämän henkilön tulisi johtaa väestönsuojan käyttöönottoa, mutta hänen vastuullaan voi olla useita kiinteistöjä”, Pasi kuvailee.

Visualisointi väestönsuojien puutteiden juurisyistä. Sisältö kuvattu leipätekstissä.

Väestönsuojien heikkoon kunnossapitoon ja sitä kautta väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on kolme juurisyytä. Selvitystyö osoittaa, että suurimmat puutteet ovat tiedoissa ja taidoissa sekä asenteessa ja motivaatiossa.

”Olemme Suomessa siitä onnellisessa asemassa, että väestönsuojat on lakiperusteisesti rakennettu vuosikymmenten saatossa. Se olisi vaikein asia korjattavaksi, jos näin ei olisi. Laitteiden kunnostuksella, varusteiden ja tarvikkeiden uusimisella sekä tiedon lisäämisellä saadaan monet puutteista korjattua”, hän jatkaa.

Kunnossapidosta, korjauksista ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavat yhdessä rakennuksen omistaja ja haltija.

”Suomalaiset väestönsuojat ovat tekniikaltaan ja rakenteiltaan erittäin kestäviä, jopa tilanteissa, joissa kunnossapitoa on säännöllisesti laiminlyöty. Vaikka kunnossapito olisi jäänyt tekemättä pitkäksi aikaa, on väestönsuoja usein mahdollista saada toimintakuntoon kohtuullisin toimenpitein normaaliolojen aikana”, Pasi toteaa. 

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden asianmukainen huoltaminen ja tarkastaminen on lakisääteistä. Väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin aikana.

Asianmukaisella kunnossapidolla ennaltaehkäistään laitteiden ja välineiden nopeaa ikääntymistä, joka tulee usein myös edullisemmaksi, kun vältytään suuremmilta korjaustöiltä. Kaikkien väestönsuojien yhtäaikainen korjaaminen tai varusteiden hankinta ei olisikaan poikkeusoloissa mahdollista.

”Suomessa on muodostettu vuosikymmenien aikana miljardien eurojen arvoinen väestönsuojaamisen infrastruktuuri, josta kannattaa pitää huolta”, Pasi sanoo.

Suositukset väestönsuojajärjestelmän parantamiseksi

Selvityksen pohjalta on laadittu neljä suositusta:

  1. Väestönsuojiin liittyvää koulutusta tulee kehittää.
  2. Väestönsuojiin liittyviä ohjeita ja viestintää tulee kehittää.
  3. Väestönsuojia koskevat säädökset tulee uudistaa ja tulee kehittää kansallista ohjausta.
  4. Väestönsuojien alueellinen kohdentuminen väestönsuojelun kokonaisuudessa tulee selvittää.

Tarkemmat tiedot suosituksista löytyvät selvityksestä.

Lisätietoja:

Ira Pasi, projektipäällikkö, sisäministeriö, p. 029 5488 603, etunimi.sukunimi@gov.fi

Uusimmat

Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 23.2.2024 13:52
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen Kolumni
sisäministeriö Pelastustoimi, 26.1.2024 10:09
Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 25.1.2024 14:18