Työryhmän ehdotukset pelastusalan koulutuksen kehittämiseksi lähtevät lausunnolle
sisäministeriö
Julkaisuajankohta 26.2.2018 17.05
Uutinen
Riitta Supperi/Keksi
Pelastusalan koulutuksen kehittämislinjauksia selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa pelastusylijohtaja Esko Koskiselle 26. helmikuuta. Seuraavaksi kehittämislinjaukset lähtevät lausuntokierrokselle.
Tutkintoihin esitetään moduulirakennetta
Työryhmän näkemyksen mukaan pelastusalan ammatillisen koulutuksen haasteena on vastata muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön pelastusalalle asettamiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Työryhmä ehdottaa, että pelastusalan tutkinnoissa olisi jatkossa niin kutsuttu ydinosa, joka varmistaa perusosaamisen. Ydinosan lisäksi opiskelija kokoaisi tutkintokokonaisuutensa erilaisista osaamismoduuleista, jolloin hän pystyisi hankkimaan erityisosaamista tietyltä alueelta jo tutkintoa suorittaessaan.
Koulutusta voitaisiin uudistaa joko säilyttämällä miehistötutkinto ammatillisena tutkintona tai muuttamalla jo perustason tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi.
Jotta pelastusalan osaaminen varmistetaan, työryhmä ehdottaa pelastusalan ammattilaisille lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. Täydennyskoulutuksessa käytettäisiin joustavasti työn ohessa suoritettavia moduuleita. Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen kehittäminen ja sen hyödyntäminen kotimaan valmiuden tukena otettaisiin huomioon. Kansainvälisen pelastustoiminnan osaaminen tulisi integroida täydennyskoulutuksen lisäksi myös osaksi peruskoulutusta.
Terveydenhuollon ammattipätevyys tulisi osaksi miehistötutkintoa
Työryhmä esittää, että sosiaali- ja terveystoimen perustutkinto (terveydenhuollon ammattipätevyys) liitetään pelastusalan miehistötason tutkintoon. Pelastajatutkinnon suorittanut henkilö voi tällä hetkellä toimia perustasoisessa ensihoidossa, mutta ei ole laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Vuonna 2011 voimaan tulleen ensihoitopalveluasetuksen jälkeen pelastajatutkinnon suorittanut on voinut toimia perustason ensihoidon yksikössä vain siten, että pelastajan työparina on terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanut henkilö.
Kehittämisehdotusten lisäksi raportissa kuvataan pelastusalan tutkintoon johtavan koulutusjärjestelmän nykytila ja arvioidaan toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmään. Työn lähtökohtana oli hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää.
Työryhmässä oli sisäministeriön, Pelastusopiston, Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulun sekä pelastuslaitosten edustus. Työryhmän puheenjohtaja toimi lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sisäministeriöstä.
