Toimivat laitteet ovat väestönsuojien A ja O – Tutkimustietoa ilmanvaihtolaitteiden suodatuskyvystä ja iästä

Kuinka väestönsuojissa turvataan puhtaan ilman saanti? Ilmanvaihtolaitteet ja niiden aktiivihiilisuodattimet ovat tärkeässä roolissa väestönsuojien toimivuudessa. Niiden käyttöikä on herättänyt alalla viime aikoina keskustelua. Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan ilmanvaihtolaiteiden aktiivihiilisuodattimien voi oikein käytettynä olettaa olevan käyttökuntoisia vähintään 50 vuotta niiden asentamisesta.

Ilmanvaihtolaitteiden ja niissä käytettävien aktiivihiilisuodattimien toimivuus on tärkeä osa väestönsuojien suunniteltua toimintaa. Mikäli ulkona olisi myrkyllisiä kaasuja tai radioaktiivisia aineita, tulisi väestönsuojiin sisään tuleva ilma suodattaa.

Alalla on käyty keskustelua väestönsuojien ilmanvaihtolaitteiden aktiivihiilisuodattimien käyttöiästä. Lain mukaan väestönsuojien laitteiden ja varusteiden suunnitellun käyttöiän tulee olla vähintään 30 vuotta. Betonirakenteisiin kiinnitettäviltä laitteilta ja niiden osilta edellytetään vähintään 50 vuoden suunniteltua käyttöikää.

Epäselvyyttä on herättänyt, kumpaa vaatimusta aktiivihiilisuodattimiin noudatetaan. Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on käytännössä betonirakenteisiin kiinnitetty laite ja suodatin tämän laitteen osa. Siksi nykyisten säädösten mukaan niiden suunnitellun käyttöiän tulisi olla vähintään 50 vuotta.

Toinen epäselvyys liittyy termiin ”suunniteltu käyttöikä”, joka tarkoittaa suunnittelussa käytettävää minivaatimusta siitä, miten kauan laitteen tulee kestää. Todennäköisesti laitteet kestävät pitkiäkin aikoja suunnitellun käyttöiän jälkeenkin.

Ilmanvaihtolaitteiden aktiivihiilisuodattimien ikääntymistä tukevaa aiempaa tutkimustietoa ei ole ollut saatavilla. Asia oli siis myös ministeriölle uusi ja tarve tutkimustiedolle suuri, jotta uuden tutkimustiedon valossa voidaan jatkossa myös arvioida, tulisiko nyt voimassa olevia säädöksiä päivittää. Siksi sisäministeriö tilasi kesällä 2023 Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta tutkimuksen aktiivihiilisuodattimen iän vaikutuksista sen suodatuskykyyn.

Tutkimus: Aktiivihiilisuodattimen toiminnan ja iän välillä ei selkeää yhteyttä

Tutkimuksessa verrattiin 29 eri ikäisen ja eri puolilta Suomea valitun aktiivihiilisuodattimen suodatuskykyä uusiin suodattimiin. Tutkimusotanta oli tilastollisesti pieni suhteessa Suomen 50 500 väestönsuojaan.

Aiemman tutkimustiedon perusteella lähtöoletuksena oli, että aktiivihiilen iällä ei olisi merkittävää vaikutusta sen toimivuuteen. Tutkimustulokset vahvistivat lähtöoletusta, sillä tutkimuksessa 1960-luvulla valmistetut aktiivihiilisuodattimet olivat toimintakykyisiä ja suodatuskyvyltään yhtä hyviä ja osa jopa parempia kuin 2010-luvulla valmistetut.

Olemassa olevan tiedon perusteella aktiivihiilen toimintaa heikentää merkittävästi pitkäaikainen altistus kosteudelle, eli käytännössä suodattimen mekaaninen vikaantuminen ja siitä aiheutuva kostuminen. Nyt tehty tutkimus vahvisti myös tätä lähtöoletusta. Yhden tutkitun aktiivihiilisuodattimen kosteusprosentti oli yli 15 prosenttia, ja tämän näytteen suodatuskyky oli keskimääräistä heikompi.

Väestönsuojissa olosuhteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti tasaiset, eikä aktiivihiilisuodattimia käytetä tai niiden tiivisteitä pureta normaalioloissa. Oikein varastoituna ja käyttämättömänä erityissuodattimen aktiivihiili kostuu hyvin harvoin, jos milloinkaan. Erityissuodatin pitää säilyttää aina sisätiloissa, eikä sitä saa jättää esimerkiksi rakennusvaiheessa lojumaan vesisateeseen. Voidaankin sanoa, että mikäli suodattimessa ei näy silmämääräisesti kolhuja tai muutoksia, vanhakin aktiivihiilisuodatin toimii hyvin todennäköisesti suunnitellusti.

Tämäkin tutkimustulos vahvistaa käsitystä siitä, että Suomen väestönsuojat ovat pääosin teknisesti hyvässä kunnossa, kunhan vain huolehdimme niiden asianmukaisesta kunnossapidosta ja määräaikaistarkastuksista.

Ira Pasi
projektipäällikkö, sisäministeriön pelastusosasto