Takaisin

Suomalaisten luottamuksen arvoinen pelastustoimi tulevaisuudessakin

sisäministeriö
Kimmo Kohvakka
Julkaisuajankohta 28.4.2023 10.13
Kolumni
Kimmo Kohvakka

Pelastustoimi on onnistunut säilyttämään suomalaisten luottamuksen viime vuosien kriisien keskellä. Toimintaympäristön muutokset vaativat kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä pelastustoimen kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi.

Pelastustoimi on ollut jo pitkään yksi suomalaisten luottamusta eniten keräävistä toimijoista – suomalaiset luottavat siihen, että apua saa, kun sitä tarvitaan. Tämä käy ilmi muun muassa tutkimusyhtiö T-Median tutkimuksesta, jossa suomalaiset kertovat luottavansa julkishallinnon organisaatioista eniten pelastuslaitoksiin ja rajaviranomaisiin.

Yhteiskunnan rakennemuutokset, kaupungistuminen ja harva-alueiden asutuksen väheneminen entisestään, teknologioiden kehittyminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät pelastustoimen järjestelmällistä vahvistamista. Ainoastaan uudistamalla ja vahvistamalla pelastustoimea pystymme varautumaan onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin sekä tarjoamaan nopeaa avunsaantia kaikkialla Suomessa sekä kantamaan myös kansainväliset sitoumuksemme. Meidän on myös varauduttava tilanteisiin, joissa tarvitsemme kansainvälisten kumppaniemme tukea. 

Tämä tarkoittaa panostuksia alan henkilöstömäärään, osaamiseen ja työssäjaksamiseen, kaluston ajantasaisuuteen, materiaalisiin ja logistisiin valmiuksiin sekä kattavaan paloasemaverkkoon. Myös sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä ja elinvoimaisuudesta on huolehdittava.

Suomi tarvitsee tuhat uutta pelastajaa

Nykyisestä koulutusjärjestelmästä valmistuvien lisäksi Suomessa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat uutta pelastajaa. Määrää selittävät toimintaympäristön muutosten lisäksi erityisesti muutokset toimintavalmiuden parantamisessa sekä varallaolojärjestelmässä.

Miten tämä tavoite käytännössä saavutetaan? Opiskelijamäärän lisäys edellyttää Pelastusopistolle noin kuuden miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta. Koulutusjärjestelmää tulee uudistaa jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja myös täydennyskoulutukseen tulee panostaa. Koulutuksen lisäksi tulee varmistaa, että myös hyvinvointialueilla on riittävät resurssit alan henkilöstön palkkaamiseen.

Uusien pelastajien lisäksi hätäkeskuslaitoksen toimintaedellytykset täytyy turvata tulevaisuudessa. Sekä hätäkeskuksenlaitoksen että pelastustoimen palveluissa tulee huomioida palveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä. Yhä enenevissä määrin palveluissa tulee huomioida myös muut kieliryhmät. 

Valtakunnallinen suorituskyky rakentuu alueellisesti

Pelastustoimen systemaattinen kehittäminen vaatii panostuksia sekä paikallisesti ja alueellisesti että koko maan tasolla. Pelastustoimen palvelut ovat koko väestölle tuotettuja lähipalveluita. Eri alueiden erityispiirteet tulee huomioida ja alan resurssit ja osaaminen turvata jatkossakin koko maassa.

Paikallisten ja alueellisten resurssien lisäksi koko toimialan systemaattinen kehittäminen ja ohjaus hoidetaan valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti koko toimialan johtaminen korostuu erityisesti erilaisissa häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa, joissa järjestelmän on toimittava yhdenmukaisesti. Voimavaroja on tarvittaessa kyettävä jakamaan ja keskittämään tehokkaasti.

Olemme rakentamassa pelastustoimelle valtakunnallista ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää, jonka avulla varmistetaan pelastustoimen tarvittava suorituskyky myös tulevaisuudessa. Valtakunnallisella johtamisella tuetaan pelastustoiminnan suorituskyvyn käyttöä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa kaikissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. 

Johtamisen tulee aina perustua yhdenmukaiseen ja ajantasaiseen tietoon. Siksi myös pelastustoimen tiedolla johtaminen on uudistettava, jotta tietoa on saatavilla yhdenvertaisesti koko maasta ja sitä voidaan käyttää tehokkaasti myös valtakunnallisen ja hyvinvointialueiden päätöksenteon tukena. Tavoitteemme uudistus- ja kehittämistyössä on, että voimme kaikissa tilanteissa luottaa siihen, että järjestelmämme toimivat ja takaavat pelastustoiminnan tehokkaan työskentelyn ja ihmisten turvallisuuden.

Pelastustoimen varautumisen lisäksi muuttunut toimintaympäristö edellyttää ihmisten ja organisaatioiden varautumista

Suomalainen väestönsuojelu ja varautuminen on kerännyt viimeaikaisten toimintaympäristön dramaattistenkin muutosten myötä paljon kiinnostusta ja ihailua ulkomailla. Olemme rakentaneet järjestelmämme myös sodan varalle vuosikymmenien aikana ja huolehtineet varautumisesta erilaisiin tilanteisiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että lähestymistapamme perusajatus väestönsuojelun suhteen on ollut toimiva, vaikka kehitettävääkin vielä riittää. 

Korkeatasoinen varautuminen pohjaa ajantasaiseen riskien arviointiin ja säännölliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan. Väestönsuojelukin vaatii panostusta myös tulevaisuudessa. Tuoreena NATO-maana meillä on myös tilaisuus viedä osaamistamme ja hyviä toimintamalleja liittokunnassa muiden tietoisuuteen sekä vastavuoroisesti saada oppeja omaan toimintaamme. 

Pelastustoimen viranomaisten väestönsuojelun varautumisen lisäksi jokaisen organisaation ja myös kansalaisten omatoimisen varautumisen merkitys korostuu. Tämä vaatii tutkitun tiedon kokoamista, aktiivista viestintää ja koulutusta kaikille yhteiskuntamme jäsenille. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta turvallisuutemme kivijalkana on riskien tunnistaminen ja niihin aktiivisesti, ennakoiden ja järkevästi varautuminen. 

Kimmo Kohvakka
Pelastusylijohtaja
@KimmoKohvakka

Uusimmat