Sisäisen turvallisuuden strategian ennakointiosan valmistelutyö on saatu projektiaikataulun mukaisesti päätökseen. Valmistelun viimeinen alueellinen työpaja pidettiin 13. joulukuuta Turussa, jonka jälkeen sisäministeriön strategiatiimi kokosi yhteen neljä teema-aluetta strategian pohjaksi. Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän varajäsenistä koostuva sihteeristö aloittaa strategian kirjoittamisen 19. joulukuuta.
Syksyn aikana sisäministeriö järjesti aluehallintovirastojen kanssa yhteensä kuusi työpajaa, joissa alueellisten sidosryhmien edustajilla oli mahdollisuus osallistua sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmisteluun. Aluehallintoviranomaiset, kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat esittivät näkemyksiään Suomen sisäisen turvallisuuden uhkatekijöistä ja niiden torjumisesta.
Projektijohtaja Kimmo Himbergin mukaan työpajoissa vallitsi positiivinen ilmapiiri ja sisäministeriö sai kiitosta jalkautumisestaan maakuntiin. Osallistujat olivat halukkaita parantamaan Suomen sisäistä turvallisuutta yhteistyössä viranomaisten kanssa.
- Sisäinen turvallisuus näyttäytyy maakunnissa erilaisena, arkisempana. Esiin nousivat esimerkiksi nuorten syrjäytyminen, koulujen turvallisuus ja vanhusten palvelut.
Huolta herätti erityisesti viranomaispalveluiden heikentyminen reuna-alueilla. Himberg toteaa resurssien vähentämisen vaikeuttavan palveluiden järjestämistä ja johtavan rankkaan priorisointiin: tarvetta esimerkiksi poliisin palveluille ja näkymiselle on jatkuvasti ympäri Suomea, mutta kaikkiin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan.
Ennaltaehkäisyllä on oleellinen merkitys
Sisäisen strategian teema-alueiden työnimiksi on tässä vaiheessa merkitty "Hyvä elämä, turvallinen arki", "Riskien hallinta, vastaaminen ja varautuminen", "Työ, osaaminen ja infrastruktuuri" sekä "Ennakoiva ja joustava turvallisuus". Yksittäisiä teemoja ovat esimerkiksi syrjäytymisen torjunta, naisiin kohdistuva väkivalta, kyberturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja hallittu maahanmuutto.
- Syrjäytyminen on paitsi sosiaalipoliittinen myös turvallisuuskysymys. Usein se on yhtenä taustatekijänä onnettomuuksissa ja väkivallanteoissa. Syrjäytyneisyys näyttäytyy myös tapauksissa, joissa nuoria miehiä on ajautunut kotoperäisiin ääriliikkeisiin.
Himbergin mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ei pelkkä varautuminen riitä, vaan on porauduttava juurisyihin ja reagoitava ajoissa asioihin, joilla voi olla heijastumia turvallisuuteen.
Aktiivista otetta Himberg peräänkuuluttaa esimerkiksi kyberrikollisuuden torjumisessa. Mikäli riittävää osaamista kyberhyökkäyksiltä suojautumiseen ei ole, sitä pitää kehittää tai hankkia muualta. Hereillä oloa vaaditaan myös informaatiovaikuttamista vastaan:
- Reaaliaikainen ja faktapohjainen viestintä on todella tärkeää, kun Suomen päätöksentekoon yritetään vaikuttaa ulkoapäin. Kaikki päätöksenteko on lopulta turvallisuuspäätöksentekoa.
Strategian ja toimenpideohjelman aikataulu
Sisäisen turvallisuuden strategian luonnos on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun alussa. Tammikuun lopussa nimettävät vähintään neljä asiantuntijaryhmää laativat toimenpideohjelman helmi-maaliskuun aikana. Huhtikuu on varattu toimenpideohjelman ulkoasun suunnitteluun ja käännöksille. Strategiakokonaisuus on määrä saada valmiiksi 28. huhtikuuta.
Sisäisen turvallisuuden strategian tausta
Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelua edelsi sisäisen turvallisuuden selonteko, joka pohjautui hallitusohjelman visioon Suomesta maailman turvallisimpana maana elää, asua, tehdä työtä ja yrittää. Selonteko on ensimmäinen laatuaan ja yhdessä puolustuspoliittisen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa se luo kattavan kokonaisturvallisuuden viitekehyksen kuluvalla hallituskaudella.
Lisätietoja strategian valmistelusta:
www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/sisaisen_turvallisuuden_strategia
Lisätietoja
projektijohtaja Kimmo Himberg, p. 050 456 4855, etunimi.sukunimi@intermin.fi
