Pelastuslaitokset selvisivät sisäasiainministeriön arvion mukaan hyvin eilisen myrskyn aiheuttamista poikkeuksellisen suurista tehtävämääristä. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmään (PRONTO) kirjautui perjantaihin mennessä 832 pelastustoimen tehtävää.
-Pelastustoimen tehtävät pystyttiin hoitamaan päivittäisillä valmiuksilla, vaikka tehtäviä normaaliin verrattuna oli kolminkertainen määrä. Pelastustoimen tehtävätyypit olivat varsin tavanomaisia myrskyn aiheuttamia tehtäviä, kuten maasto- ja rakennuspaloja, vahingontorjuntatehtäviä (puunraivaukset ja pumppaukset) sekä automaattisten paloilmoittimien aiheuttamia tarkistus- ja varmistustehtäviä, kertoo valmiusjohtaja Janne Koivukoski.
Pelastuslaitokset varautuivat myrskyyn ennakolta. Ensimmäinen luova-varoitus saatiin Ilmatieteen laitokselta tiistaina 25.6. Varsinaisen myrskytilanteen alkaessa torstaina 27.6. useimmat pelastuslaitokset seurasivat tehostetusti tilannetta tilannekeskuksissa. Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa perustettiin johtokeskukset. Koivukosken mukaan Ilmatieteen laitoksen ennusteet antavat suhteellisen ajoissa tietoa pelastuslaitoksen valmiuden suunnittelun perustaksi.
Ukkosmyrskyrintamat aiheuttavat tyypillisesti voimakkaita nopeita sateita, jotka puolestaan aiheuttavat kaupunkitulvia. Kaupunkitulvia esiintyi ainakin Pohjois-Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.
Sähköjakelussa suurimmat ongelmat kohdistuivat Elenian verkkoon. Koivukosken mukaan yhteistyö Elenian kanssa toimi jokseenkin hyvin, mutta joitakin viiveitä tilanteen johdosta aiheutui. Elenian verkkosivuilla on suhteellisen hyvä kuva sähköverkon tilasta ja niistä linjoista, joilla ei sähköä ole sekä ennuste siitä, kuinka kauan sähköjakeluhäiriö kestää.
Koivukosken mukaan viranomaisradioverkon toiminnassa ei ollut suurempia häiriöitä, vaikka joidenkin tukiasemien toiminta sähkökatkosten takia häiriintyi.
Ukkosmyrskyn vaikutus näkyi myös Hätäkeskuslaitoksen toiminnassa ja tehtävien kokonaismäärä oli hätäkeskuksissa torstaina kello 12-18 välisenä aikana noin 20 % suurempi kuin normaalisti. Erityisesti ukkosmyrskyn vaikutus näkyi vahingontorjuntatehtävien ja automaattisten ilmoitinlaitehälytysten määrien suuressa kasvussa.
-Hätäkeskustoiminnan kannalta ukkosmyrsky osoitti kuitenkin sen, että suuremmat keskukset kestävät puheluiden ruuhkautumista pieniä hätäkeskuksia paremmin. Meillä on myös selkeä tarve tulevalle verkottuneelle järjestelmälle, jossa hätäpuhelut voidaan siirtää ruuhkautuneesta hätäkeskuksesta toiseen. Erityisen positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että hätäkeskusten ja pelastuslaitosten tilannekeskusten välinen yhteistyö toimi erittäin hyvin, Koivukoski toteaa.
Lisätietoja: valmiusjohtaja Janne Koivukoski, 071 878 8420
