Suomi lähettää hätäapua Ukrainaan Kahovkan padon tuhoamisen vuoksi
Suomesta lähetetään hätäapua Etelä-Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Ukrainaan lähetetään vedenpuhdistustarvikkeita ja muonapakkauksia. Lisäksi valmistaudutaan lähettämään lisäapua Ukrainan viranomaisten päivittyvien pyyntöjen perusteella. Tiistaina 6. kesäkuuta räjäytetyn Kahovkan padon inhimilliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat merkittäviä. Suomi on toimittanut maaliskuusta 2022 alkaen Ukrainaan siviilipuolen materiaaliapua. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista.
Ministeri Mikkonen osallistuu CBRN-uhkia koskevaan epäviralliseen ministerikokoukseen Brysselissä
Sisäministeri Krista Mikkonen osallistuu 30.5. Brysselissä EU-maiden siviilivalmiudesta vastaavien ministereiden epäviralliseen kokoukseen, jossa aiheena ovat CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat).
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää väestönsuojelua tarpeellisena turvallisuustoimena
Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -raportin mukaan suomalaisten asenteet pelastustoimea kohtaan ovat pysyneet positiivisina. Maailman tapahtumat, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, näkyvät selvästi siinä, miten todennäköisinä suomalaiset pitävät erilaisten riskien mahdollista toteutumista. Samoin suomalaiset kokevat esimerkiksi väestönsuojelun aiempaa tarpeellisemmaksi.
Velvollisuutemme on auttaa ukrainalaisia
Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.
— 4 Merkintöjä per sivu