Hyppää sisältöön
Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Ensihoito Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella

Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Asemia on yhteensä kuusi.

Varsinais-Suomen alueella toimii lisäksi Tyks Akuutin ambulanssit sekä ostosopimuksen tehneet yksityiset ambulanssit. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on järjestysvastuu ensihoitopalveluista.

Ensihoidossa työskentelee noin 150 henkilöä, joilla kaikilla on terveydenhuollon ammattitutkinto.

Hälytysvalmiudessa olevia ensihoitoyksiköitä on tällä hetkellä 12.

Ensihoitotehtäviä kertyy pelastuslaitokselle reilut sata vuorokaudessa. Vuonna 2021 ensihoidon tehtäviä oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella noin 38 500 kappaletta. Korona-aikana vuonna 2020 tehtäviä oli n. 36 000.

Palveluyksikkö vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä, toiminnan laadun arvioinnista sekä palvelujen kehittämisestä.

Ensihoidon palveluyksikön toimintaa johtaa ensihoitopäällikkö Markku Rajamäki. Hän vastaa voimassa olevan ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä, vuotuisesta arvioinnista, toiminnan suunnittelusta, resursoinnista sekä tulostavoitteiden asettamisesta.

Ensihoitomestarina toimii Risto Lehti. Hänen vastuullaan ovat ensihoidon tekniset- sekä muut tukitoiminnot.

Toisena ensihoitomestarina toimii Mauri Jääskeläinen. Hänen vastuullaan on palvelualueen henkilöstöhallinto ja työvuorosuunnittelu.

Palvelualueen koulutus ja opiskelija asioista vastaa suunnittelija Timo Saviranta.

Lääkintäesimiehet Teemu Luotonen, Elina Kovanen, Miia Pitkäranta ja Miro Simola johtavat ensihoidon operatiivisia jaoksia

Ensihoitajat viemässä potilasta sairaalaan.

Varsinais-Suomen ensihoitojärjestelmä

Varsinais-Suomessa ensihoidon perustaksi on vakiintunut moniportainen ensihoitojärjestelmä. Moniportaisuuden tarkoituksena on tuottaa avun tarvitsijalle aina lähin tarkoituksenmukainen apu. Portaan eri tasot lähtevät ensivastetoiminnasta aina pitkälle vietyyn lääkkeelliseen ensihoitoon, jota antaa lääkäri. Varsinais-Suomessa lääkäriyksikkönä toimii FinnHEMS20 (entinen Medi-Heli).

Ensihoidossa puhutaan hoitoketjusta. Ketjun kaikkien osien toimita tulee olla onnistunutta, jotta potilaat selviytyisivät parhaalla mahdollisella tavalla. Hoitoketju alkaa kansalaisesta, joka tunnistaa avun tarpeen.

Hätäkeskus

Hätäkeskus ottaa vastaan hätäpuhelun kansalaiselta. Palvelua annetaan kolmella kielellä; suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Hätäkeskuslaitos toimii valtakunnallisesti, verkottuneen toimintamallin mukaisesti, jolloin laitos pystyy takaamaan mahdollisimman nopean hätäpuheluun vastaamisen. Jos hätäpuheluun ei kyetä vastaamaan oman alueen keskuksessa, siirtyy se automaattisesti muualle Suomen alueella ensimmäisenä vapaana olevaan linjaan. Siksi onkin tärkeää mainita tapahtumaosoite tarkkaan paikkakuntineen.

Hätäkeskus arvioi siihen suunnitellun ohjelman avulla tehtävien luonteen sekä hälyttää tarpeen mukaan siihen parhaiten soveltuvan yksikön; pelastus-, ensihoito-, poliisi- tai sosiaalitoimen yksikön.

Ensivasteyksikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueella ensivasteyksiköinä toimivat paloautot silloin kun ambulanssit ovat varattuina tai pitkän ajomatkan päässä avun tarvitsijasta. Paloauton henkilöstö on koulutettu potilaan tilan ensiarvioon, hätäensiapuun sekä äkkielottoman ihmisen ensihoidon aloittamiseen.

Ensivasteyksikön henkilöstö aloittaa potilaan tutkimisen ja hoidon ennen ambulanssin saapumista. Lisäksi se avustaa ambulanssin henkilökuntaa vakavasti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidossa. Ensivasteyksiköt on varustettu välttämättömillä perusensiapuvälineillä. Ensivasteyksikkö ei korvaa ambulanssia, eikä se osallistu potilaan kuljetukseen.

Paloauto kolaripaikalla.
Kun paloautossa on valmiudet toimia ambulanssin korvikkeena tai hetkellisenä tuuraajana, sitä kutsutaan ensivasteyksiköksi.

Ensihoitoyksikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kaikki ambulanssit ovat hoitotason ambulansseja. Hoitotason ambulanssissa toisella henkilöllä tulee olla ensihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinto lisäkoulutuksella. Työparinaan hänellä voi olla perustason ensihoitaja tai pelastaja. Hoitotason ambulanssilla on valmius aloittaa potilaan vaativampi hoito ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata.

Naantalin ambulanssi hälytysvalot päälle kytkettynä.

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja johtaa ja koordinoi ensihoitotehtäviin hälytettäviä ambulansseja yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa. Ensihoidon kenttäjohtaja osallistuu kaikkein kiireellisimpiin tehtäviin sekä kutsuttaessa ambulanssin tueksi. Kenttäjohtajalla on käytössään hoitotason ambulanssia kattavampi lääkevalikoima. Kenttäjohtaja toimii lisäksi monipotilastilanteissa, suuronnettomuuksissa sekä moniviranomaistehtävissä ensihoidon tilannejohtajana. Kenttäjohtoyksikkö ei kuljeta potilaita.

Kenttäjohtoauto onnettomuuspaikalla.

Lääkäriyksikkö

Lääkäriyksikkö kuuluu kiinteänä osana Varsinais-Suomen ensihoitojärjestelmään. Lääkäriyksikön tehtävänä on tuoda korkeariskisten potilaiden luo lääkäritasoinen ensihoito. Vaikka lääkäri ei olisikaan potilaan luona, ensihoitajat voivat olla tiiviisti yhteydessä lääkäriin hoidon aikana. FinnHEMS20-lääkärihelikopteriin kuuluu lääkärin ja lentäjän lisäksi HEMS-ensihoitaja (HCM). HCM vastaa helikopterissa esimerkiksi suunnistamisesta ja laskupaikan turvallisuudesta sekä autolla liikkuessa toimivat kuskina. Näistä tehtävistä vapautuessaan HCM toimii yhdessä lääkärin apuna potilaan luona.

FinnHEMS20-lääkärihelikopteri pellolla.
Lääkärihelikopteri on keltavihreä ja sen laskeutuminen tilannepaikalle vaatii kaikilta malttia.

Suomen Punainen Risti on koonnut ensiapuohjeista kattavan tietopaketin erilaisia tilanteita varten.