Varautumisella asukkaat, yritykset ja viranomaiset valmistautuvat pahan päivän varalle – pienistä häiriötilanteista isompiin kriiseihin. Asukkaiden tulisi varautua pärjäämään kotona esimerkiksi sähköjen tai vedentulon katkettua vähintään 72 tuntia eli kolme vuorokautta.
Tässä kuussa pelastuslaitokset kertovat yhdessä varautumisen eri osa-alueista tarkoituksenaan lisätä asukkaiden tietoisuutta
kotitalouksien varautumisesta
väestön varoittamisesta ja luotettavan tiedon saamisesta
väestönsuojelusta.
Häiriötilanteen taustalla voi olla luonnonilmiö (kuten myrsky tai tulva), suuronnettomuus (esimerkiksi laaja ympäristövahinko) tai tahallaan aiheutettu häiriö (kuten kyberhyökkäys).
Jokaisella on tärkeä rooli häiriöihin varautumisessa. Viranomaiset huolehtivat muun muassa väestön perushuollosta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä yhteistyössä elinkeinoelämän ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Pelastusviranomaisten tehtäviin kuuluu esimerkiksi väestönsuojelu.
– Asukkaat voivat jo ennen häiriöitä omalla toiminnallaan ja varautumisellaan edistää sitä, että muun muassa pelastustoimen resurssit riittävät häiriötilanteessa apua eniten tarvitseville, valmiussuunnittelija Mika Koskinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta painottaa.
Kotivara tuo turvaa
Asukkaan on tärkeää huolehtia siitä, että kotoa löytyy aina riittävästi vettä ja pitkään säilyviä elintarvikkeita kolmen vuorokauden ajaksi. Vettä suositellaan varattavaksi kaupan avaamattomissa pulloissa noin kaksi litraa käyttäjää kohden vuorokaudessa. Juomaveden hakemista varten on hyvä olla puhtaita, kannellisia ämpäreitä tai korkillisia kanistereita. Kotiin on hyvä varata välttämättömät lääkkeet, sidetarpeet ja desinfiointiaineet.
Sähkökatkon aikana valoa tuovat taskulamput ja kynttilät. On tärkeää varmistaa, että taskulamppuihin ja valoihin on riittävästi varaparistoja. Myös patteriradio, kännykän akkupankki sekä ilman sähköä toimivat varavirta- ja lämmönlähteet ovat tarpeellisia. Maksuliikennehäiriöiden varalta on hyödyllistä, että käytössä on useita maksuvälineitä ja tallessa on aina myös käteistä.
Auton tankissa tulisi olla aina polttoainetta tai sähköauton akku pitää riittävän ladattuna. Esimerkiksi sähkökatkon aikana huoltoasemat eivät voi toimittaa polttoainetta.
Omatoimiseen varautumiseen kuuluu myös huolenpito läheisistä. Erityisesti iäkkäiden pärjääminen on hyvä varmistaa.
Vaaratilanteessa viranomaiset ohjeistavat, miten suojaudutaan
Vaaratilanteessa asukkaita tiedotetaan monikanavaisella hälytysjärjestelmällä. Siihen kuuluvat radio, tv, teksti-tv, 112 Suomi -sovellus sekä ulkona olevat väestöhälyttimet, joita on lähinnä tiheän asutuksen alueilla.
Normaalioloissa ensisijainen suojautumisen keino on sisälle suojautuminen. Asukkaille annetaan toimintaohjeita sisälle suojautumisesta vaaratiedotteella.
Väestönsuojaan suojaudutaan viranomaisen käskystä, joskin väestönsuojat eivät ole ainoa tapa suojella väestöä. Väestön suojelemiseksi voidaan toteuttaa myös väestön siirtoja tai rakentaa tilapäisiä väestönsuojia. Väestönsuojapaikkoja on Suomessa noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. Joissain taloyhtiöissä ja muissa asumismuodoissa ei asukkaille ole rakennettu väestönsuojaa. Harvaan asutuilla alueilla väestönsuojia on suhteessa vähemmän, sillä alueilla asutaan pääasiassa omakotitaloissa. Toisin sanoen tilanteessa, joka vaatisi väestönsuojien käyttöönottoa, voitaisiin väestöä suojella myös muilla tavoilla.
Tilojen kunnossa- ja ylläpitovastuu on kiinteistön omistajalla ja lain mukaan suojan käyttöönottoon on aikaa 72 tuntia viranomaisen antamasta määräyksestä. Tässä ajassa suoja tyhjennetään ylimääräisestä tavarasta ja varustetaan suojakäyttöön.
Lisätietoa varautumisesta on tulossa lokakuun aikana pelastuslaitosten somekanavissa.
