Ajankohtaisiin

Sivutoimisilla palokunnilla ja sopimuspalokunnilla keskeinen rooli Itä-Uudellamaalla

Julkaisuajankohta 21.1.2022 13.47
Lapinjärven sivutoimisen palokunnan asemarakennus
Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien ansiosta pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika haja-asutusalueilla lyhenee. Kuvassa Lapinjärven sivutoiminen paloasema.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuositilastot 2021 paljastavat, miten keskeisiä alueen sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat ovat pelastustoiminnassa. Erityisen suuri merkitys vapaaehtoistoiminnalla on haja-asutusalueilla.

Sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat hälytettiin vuoden 2021 aikana 1308 kertaa tehtäville.

Hälytysmäärät yleisimmissä tehtäväluokissa:

  • ensivastetehtävät: 244
  • hälytyskeskuksen kautta välitettyjä palohälyttimen tarkastukset: 180
  • liikenneonnettomuudet: 129
  • maastopalot: 126
  • rakennuspalot: 115

Yllä olevat luvut kuvastavat eri tehtäville hälytettyjen palokuntien tai asemien määrää, ei tehtävämäärää.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kolme vakinaisen henkilökunnan miehittämä paloasemaa, jotka sijaitsevat Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa. Muissa alueen kunnissa sivutoimiset palomiehet ja sopimuspalokunnat hoitavat suuren osan pelastustoimen tehtävistä. Isoissa onnettomuuksissa sopimuspalokuntien rooli on tärkeä myös kaupungeissa.

Tilastot osoittavat sivutoimisten ja sopimuspalokuntien tärkeyden

Sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien keskeistä roolia voidaan havainnollistaa tutkimalla esimerkiksi vuonna 2021 Itä-Uudellamaalla syttyneitä rakennuspaloja, joita oli noin 40.

Pelastuslaitoksen niin sanottujen toimintavalmiusaikojen, eli aika yksikön hälyttämisestä kohteeseen pääsyyn, mediaani oli vuoden 2021 rakennuspaloissa 13 min 47 sekuntia. Ilman sivutoimisia asemia ja sopimuspalokuntia toimintavalmiusajan mediaani olisi näissä tehtävissä ollut noin kolme minuuttia pitempi, 16 minuuttia 39 sekuntia. Eniten toimintavalmiusajan mediaani olisi kasvanut Lapinjärvellä, noin 25 minuuttia.

Koko toiminta-aluetta tarkastellessa keskimäärin joka toisessa rakennuspalossa ensimmäinen paikalle saapunut oman pelastusalueen yksikkö oli sivutoimisen paloaseman tai sopimuspalokunnan yksikkö. Tällaisia olivat erityisesti haja-asutusalueen tehtävät, eli kahta lukuun ottamatta kaikki Askolan, Pukkilan ja Lapinjärven rakennuspalot. Myrskylässä ei ollut rakennuspaloja vuonna 2021.

Vertailun vuoksi tiheämmin asutussa Porvoossa taas vakinainen yksikkö tavoitti kohteen ensimmäisenä selvästi suurimmassa osassa rakennuspaloja, eli noin 2/3 tehtävistä. Kahdessa Itä-Uudenmaan alueen rakennuspalossa kohteen tavoitti ensimmäisenä naapurialueen yksikkö, kerran Pukkilassa (Mäntsälä) ja kerran Loviisassa (Elimäki).

Sivutoimisten asemien ja sopimuspalokuntien yksiköt olivat viime vuonna mukana yli 90 prosentissa rakennuspalotehtävistä. Pelkästään vakinaisten yksiköiden voimin hoidettuja tehtäviä oli vain Porvoossa ja sielläkin hyvin vähän, koko vuonna yhteensä kolme. Ne olivat kaikki luonteeltaan pieniä tulipaloja.

– Jo pelkästään näiden lukujen perusteella sivutoimisten asemien ja sopimuspalokuntien merkitystä voidaan pitää erittäin tärkeänä, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson.

Lyhyt ajomatka sopimuspalokuntien valttina

Vaikka sopimuspalokuntien lähtövalmius on luonnollisesti vakinaisia yksiköitä pidempi, erityisesti haja-asutusaluilla sopimuspalokuntien toimintavalmiusaikaa lyhentää paloasemien sijainti. Ajomatkat omalla alueella tapahtuneisiin onnettomuuksiin jäävät lyhyemmiksi kuin kauempaa tulevilla vakinaisilla yksiköillä.

Tärkeä sopimuspalokuntien käytön muoto on varikkovalmius. Jos vakinainen yksikkö on kiinni pitempikestoisessa tehtävässä, sopimuspalokunnat voidaan hälyttää päivystämään asemalle, jolloin ne täydentävät alueen välitöntä hälytysvalmiutta.

Riittääkö sopimuspalokunnissa henkilökunta?

Valtakunnallisissa tutkimuksissa on havaittu, että haasteita sopimuspalokunnille aiheuttavat muun muassa alue- ja väestörakenteen muutokset, kysymykset palokuntalaisten riittävyydestä sekä osaamis- ja kuntovaatimukset.

– Nämä haasteet ovat todellisuutta myös Itä-Uudellamaalla, pelastusjohtaja Peter Johansson toteaa. Sopimuspalokuntatoiminnan ja koko pelastustoimen tulevaisuuden toimintakyky ratkaistaan tämän päivän päätöksillä ja toiminnalla, joita tehdään paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.