Pelastuslaitoksen vuosi 2018

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ei kuollut yhtään ihmistä tulipaloissa vuonna 2018. Maastopaloja oli kuivan kesän myötä tavallista enemmän. Liikenneonnettomuuksien määrä väheni. Ensihoitohälytysten määrä lisääntyi. Eniten ensihoitotehtäviä oli rintakipuun, hengitysvaikeuksiin sekä aivoverenkiertohäiriöihin liittyen.

”Vuonna 2018 kukaan ei kuollut tulipaloissa alueellamme. Näin hyvää vuotta ei ole ollut 18 vuoteen, viimeksi vuonna 2000 ei ollut yhtään palokuolemaa. Keskimäärin Länsi-Uudenmaan alueella kuolee tulipaloissa vuosittain viisi ihmistä. Vuosi 2018 oli siis tältä osin erittäin hyvä ja tulos tuntuu vieläkin paremmalta, kun ottaa huomioon, että väkimäärä alueellamme on lisääntynyt noin 5000 asukkaalla vuodessa. Asukasmäärään suhteutettuna palokuolematilasto näyttää siis vieläkin paremmalta”, pohtivat pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja riskienhallintapäällikkö Tuomas Pälviä kuluneen vuoden tilastojen äärellä. Tulipaloissa loukkaantui vakavasti myös vähemmän ihmisiä kuin keskivertovuonna. Keskiarvo on kuuden luokkaa mutta vuonna 2018 vakavasti tulipaloissa loukkaantuneita oli kolme. ”Jokainen onnettomuus on liikaa ja aina tragedia sen kohdanneille ihmisille. Teemme työtä sen eteen, ettei onnettomuuksia sattuisi. Tämä tilastollisesti hyvä vuosi kertoo ainakin kolmesta asiasta: onnettomuuksia on onnistuttu ehkäisemään, ihmisiä on pelastettu tulipaloista ja alueemme asukkaat ovat toimineet arjessaan turvallisuutta edistäen. Turvallisuus ja hyvä turvallisuuskulttuuri syntyvät yhteistyössä”, Ihamäki ja Pälviä toteavat.

Pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta vuonna 2018 yhteensä 56 ihmistä. Heistä yhdeksän pelastettiin tulipaloista, kolmekymmentä ajoneuvoista liikenneonnettomuustilanteissa ja 17 muista vaaratilanteista, kuten vedestä, sortumista tai työmailla sattuneista onnettomuuksista. Sitä montako ihmistä pelastui tapahtumatta jääneiden onnettomuuksien muodossa, on mahdotonta sanoa mutta heitäkin on useita. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeä osa pelastuslaitoksen tehtävää. Sitä tehdään muun muassa ohjauksen, valvonnan ja koulutuksen kautta. Valvonnassa tarkastetaan esimerkiksi, että rakennustekniset ratkaisut ovat ihmisten turvallisuutta edistäviä. Koulutuksissa annetaan ihmisille valmiuksia ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa oikein, esimerkiksi alkusammutustaidoilla voi estää pienen palonalun leviämisen tuhoisaksi tulipaloksi.
Erilaisiin toimitiloihin ja kiinteistöihin tehtiin 2654 palotarkastusta vuonna 2018.

Turvallisuuskoulutuksia ja -tapahtumia pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat järjestivät vuonna 2018 yhteensä noin 950. Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 86 000 henkilöä. Tilaisuuksia olivat esimerkiksi oppitunnit yläkouluilla, alkusammutuskoulutukset ja avointen ovien tapahtumat paloasemilla. Lisäksi turvallisuusviestintää tehtiin muun muassa sosiaalisen median, verkkosivustojen ja mediatiedotteiden kautta.

Kuiva kesä näkyi lisääntyneinä maastopaloina

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli pelastustehtäviä vuonna 2018 alustavien tilastojen mukaan noin 8250. Vuosi oli keskimääräistä hieman kiireisempi. Tähän vaikutti muun muassa kuivan kesä myötä lisääntynyt maastopalojen määrä. Maastopaloja sammutettiin 320, lähes tuplasti edellisvuoteen verrattuna. Erilaisia vahingontorjuntatehtäviä, esimerkiksi vaarallisten kaatuneiden puiden raivaustehtäviä, oli yhteensä 775. Tulipaloja rakennuksissa oli vuonna 2018 noin 330 ja liikennevälinepaloja 130.

Vuonna 2018 oli merkittävästi normaalivuotta enemmän palovaroittimen tarkastustehtäviä, tyypillisesti naapuri ilmoitti viereisestä asunnosta kuuluvasta palovaroittimen äänestä. Keskivertovuonna näitä tehtäviä on noin 250 mutta viime vuonna niitä oli 350. On tärkeää selvittää tilanne, jos kuulee, että naapurissa palovaroitin hälyttää. Jos hälytyksen syy ei selviä, tulee soittaa hätänumeroon, jotta voidaan varmistaa, ettei asunnossa ole ihmisiä vaarassa. On myös tärkeää, että jokainen huolehtii palovaroittimensa toimintakunnosta, ettei laite hälytä turhaan esimerkiksi vanhentuneen pariston vuoksi. Erheellisiä automaattisten paloilmoitinlaitteistojen hälytyksiä oli 1260, niiden määrä oli hieman edellisvuotta pienempi.

Liikenneonnettomuuksien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 niitä oli 920, kuusikymmentä vähemmän kuin edellisvuonna. Liikenneonnettomuuksissa menehtyi Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella 12 ja loukkaantui 615 henkilöä, joista vakavasti 67.

Öljyvahinkoja sattui 174 ja muita vaarallisten aineiden onnettomuuksia 21. Eläinpelastustehtävien määrä lisääntyi edelleen, vuonna 2018 niitä oli yhteensä 280, kun keskivertovuonna tehtäviä on noin 200. Pelastettuja eläimiä olivat niin lemmikki-, koti- kuin luonnonvaraisetkin eläimet.

Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä oli 40 747 hälytystä

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen 21 ensihoitoyksiköllä oli vuonna 2018 hälytyksiä yhteensä 40 747. Hälytysten määrä kasvoi hieman yli 4 % verrattuna vuoteen 2017. Lisäksi ensivasteena hätätilapotilaan luokse hälytettiin pelastuslaitoksen sekä sopimuspalokuntien ensivasteyksiköt 2086 kertaa. Ensihoidon järjestämisvastuu Länsi-Uudenmaan alueella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä. Pelastuslaitos toimii palveluntuottajana, ensihoito toteutetaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välisenä yhteistoimintana.

Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella oli 23 138 ensihoitohälytystä. Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella oli 6008 hälytystä. Karkkilan, Lohjan, Siuntion ja Vihdin alueella hälytyksiä oli yhteensä 11 601. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitohälytyksistä 12,5 % johtui kaatumisista. Rintakivusta ja hengitysvaikeudesta sekä aivoverenkiertohäiriöstä johtuvia hälytyksiä oli yhteensä noin 23 % ensihoidon kokonaishälytysmäärästä. Yleistilan heikkous -hälytystehtäviä oli noin 21 %. Erilaisia liikenneonnettomuushälytyksiä oli alle 5 %.