Satakunnan pelastuslaitos järjesti joulukuun puolivälissä harjoituksen, joka simuloi onnettomuutta Olkiluodon ydinvoimalassa ja viranomaisyhteistyötä sen ympärillä.
Satakunnan pelastuslaitos järjesti joulukuun puolivälissä harjoituksen, joka simuloi onnettomuutta Olkiluodon ydinvoimalassa ja viranomaisyhteistyötä sen ympärillä.
Satakunnan pelastuslaitos harjoittelee säännöllisesti erilaisia onnettomuustilanteita varten. Joulukuun puolivälissä järjestettiin Olki23-niminen harjoitus, jossa pelastuslaitos yhdessä muiden viranomaisten kanssa harjoitteli johtamista ja viestintää vakavassa ydinvoimalaonnettomuudessa.
Harjoitus keskittyi yksinomaan johtamiseen ja viestintään. Pelastuslaitoksen osalta harjoitus toteutettiin Kanta-Porin paloaseman tiloissa, mutta osa osallistujista oli mukana etäyhteyksin. Harjoitukseen osallistui runsaasti eri toimijoita, kuten TVO, Säteilyturvakeskus, Lounais-Suomen poliisilaitos, Valvira, Ilmatieteen laitos ja alueen kuntia. Harjoitus oli yhden työpäivän mittainen.
Harjoituksen vakavan alkuskenaarion myötä oli perustettu pelastuslaitoksen johtokeskus. Johtokeskuksen tehtäviin kuului itse johtamisen lisäksi esimerkiksi tilannekuvan ylläpitoa ja toimenpiteiden koordinointia yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitokselle kuuluu vastaavassa tilanteessa toki paljon kentällä suoritettavia tehtäviä, mutta tässä harjoituksesta niitä vain simuloitiin esimerkiksi koulutuskäyttöön tarkoitettuja Virve-radiopuhelimia hyväksikäyttäen.
Johtokeskuksen toimintaan kuului myös ulkoinen viestintä, jota harjoiteltiin Helsingin yliopiston tuottamien harjoitusalustojen avulla. Harjoitusalustoilla voitiin lähettää niin perinteisiä mediatiedotteita, kuin myöskin sosiaalisen median päivityksiä. Merkittävä osa ulkoista viestintää oli myös vaaratiedotteiden antaminen muiden viranomaisien suositusten perusteella.
Osa laajempaa kokonaisuutta
Harjoitusta johti Satakunnan pelastuslaitoksen erityisasiantuntija Janne Kumpulainen. Hänen mukaansa harjoituksia järjestetään, koska ydinvoimaloiden säteilyyn ja kemikaaleihin liittyvät riskit ovat niin suuria, että ne vaativat ulkoisen pelastussuunnitelman, joka taas velvoittaa harjoittelemaan säännöllisesti. Olki-harjoitukset eivät ole siis ainoita Olkiluotoon liittyviä harjoituksia. Niiden lisäksi järjestetään kemikaaleihin keskittyviä Okemo-harjoituksia ja muita pienempiä harjoituksia.
Olki-harjoitukset liittyvät myös pelastuslaitoksen sisäiseen toimintaan. Harjoituksien perusteella voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäkoulutuksia henkilöstölle ja täydentää aiheeseen liittyviä suunnitelmia. Seuraavassa harjoituksessa tehtyjä parannuksia taas kokeillaan ja tarvittaessa tehdään lisää toimenpiteitä. Samalla harjoittelu hyödyttää koko yhteiskunnan varautumista.
– Olki-harjoittelun voi nähdä pienenä osana varautumista laajoihin, koko yhteiskuntaa koskettavien uhkien varalle, Kumpulainen kiteyttää.
Kehityskohteitakin löytyi
Haastatteluhetkellä harjoituspäivän palautteiden käsittely oli vielä kesken, mutta joitakin kehittämiskohteita on tullut jo esiin. Harjoituksen suunnitteluvaiheessa oli Kumpulaisen mukaan hieman haasteita, sillä esimerkiksi osaavia henkilöitä poistui kesken kaiken ja ict-puolessa oli muutoksia.
– Varsinaiseen harjoitukseen pelastus sai kuitenkin hyvät henkilöresurssit, mikä auttoi harjoitusta kokonaisuutena, Kumpulainen täydentää.
Noin kuukausi harjoituksen jälkeen pidettiin vielä viestinnän palautetilaisuus, jossa palautetta antoi Helsingin yliopiston edustaja. Varsinkin pelastuslaitoksen viestintä koettiin onnistuneeksi, vaikka itse viestijät kokivatkin tilannekuvan olleen epäselvä, mikä luonnollisesti teki viestimisestä vaikeampaa. Samantyyppisiä kokemuksia oli myös muilla organisaatioilla, joten harjoitus antoi varmasti aihetta itse kunkin toiminnan kehittämiselle.
