Pelastuslaitoksen valvonnan painopisteteema vuonna 2024 olivat hoitolaitokset. Palotarkastuskäyntien keskeisimmät huomiot liittyivät poistumisturvallisuusselvitysten ja paloteknisten laitteiden kuntoon sekä turvallisuuden vastuukysymyksiin.
Hoitolaitokset valvonnan painopisteteemana vuonna 2024
Satakunnan pelastuslaitos määrittää vuosittain valvontatyön painopistealueet. Vuonna 2024 painopistekohteeksi valittiin hoitolaitokset, joissa keskityttiin erityisesti poistumisturvallisuusselvitysten ajantasaisuuteen ja koronavuosien aikana kertyneen tarkastusvelan purkamiseen. Satakunnan pelastuslaitos teki hoitolaitoksiin yhteensä 109 palotarkastusta (sekä 21 jälkivalvontaa), joista suurin osa kohdistui palvelutaloihin ja tuettuun asumiseen. Valvontatoiminnan vastuuyksikön päällikön Tuomas Klimoffin mukaan ”keskeisimmät huomiot liittyivät poistumisturvallisuusselvitysten ja paloteknisten laitteiden kuntoon sekä turvallisuuden vastuukysymyksiin.”
Poistumisturvallisuus ja tiedonkulku kaipaa parannusta
Tarkastuksilla kiinnitettiin erityistä huomiota poistumisturvallisuusselvitysten tilaan ja havaittiin, että niissä on merkittäviä puutteita. Osassa hoitolaitoksista ei ollut selvää, kenen vastuulla poistumisturvallisuusselvitysten laatiminen ja päivittäminen on. Lisäksi hoitoyksiköiden toiminnassa tapahtuneet muutokset eivät aina heijastuneet poistumisturvallisuusselvityksiin ja pelastussuunnitelmiin. Tiedonkulun ongelmat korostuivat erityisesti silloin, kun kiinteistöissä toimi useita eri palveluntarjoajia. Palotarkastajat raportoivat myös siitä, että erityisesti yhteisöllisen asumisen yksiköissä oli epäselvyyksiä siitä, kuka vastaa paloturvallisuudesta ja kenen tulisi huolehtia tarvittavista selvityksistä.
Paloteknisten laitteiden huoltoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota
Paloteknisten laitteiden, kuten paloilmoitin- ja sprinklerijärjestelmien, toimivuuden varmistamiseksi niille tehdään säännöllisiä tarkastuksia. Tarkastuslaitosten ilmoittamat puutteet olivat kuitenkin usein jääneet korjaamatta. Monessa tapauksessa on oletettu, että tarkastusraportin perusteella tarvittavat toimenpiteet hoituvat itsestään, vaikka todellisuudessa vastuunkanto on jäänyt puutteelliseksi.
Henkilökunnan rooli on keskeinen – mutta myös riskejä havaittiin
Henkilökunnalla on merkittävä rooli kohteiden turvallisuuden varmistamisessa. Positiivinen havainto oli, että henkilöstölle oli järjestetty turvallisuuskoulutuksia ja harjoituksia. Toisaalta kuitenkin havaittiin myös henkilökunnan aiheuttamia riskejä: esimerkiksi taukotiloissa liesien päällä oli säilytetty tavaraa. Lisäksi palo-osastointiin, evakuointikäytäntöihin ja paloilmoittimen kanssa toimimiseen liittyvä osaaminen ei ollut kaikkialla riittävällä tasolla.
Kehittämistoimenpiteet on aloitettu
Tarkastusten yhteydessä havaitut puutteet on käsitelty yhdessä toiminnanharjoittajien ja kiinteistönomistajien kanssa, ja monissa kohteissa ne ovat jo johtamassa konkreettisiin parannuksiin.
Valmiusjohtaja Jaana Lehtonen kertoo, että ”hyvinvointialueen soteyksiköiden pelastussuunnitelmissa ja poistumisturvallisuusselvityksissä oleva laaja korjausvelka on nyt tunnistettu ja toimet soteyksiköiden palo- ja pelastusturvallisuuden kehittämiseksi on käynnistetty. Lakisääteiset velvoitteet tulee saattaa kuntoon ja yhdenmukaistaa hyvinvointialueen yksiköiden toimintatavat, asiakirjat ja vuosikellon mukainen suunnittelu. Tarpeen on myös vakiinnuttaa hyvinvointialueen käytössä olevien kiinteistöjen palotarkastustoiminta ja korjaustarpeiden edistäminen sekä yhdenmukaistaa palotarkastuskäyntien ja jälkitoimien käytänteet yksiköissä. Lisätalousarviosta on osoitettu rahaa projektihenkilön palkkaamiseen ja työ käynnistyy maaliskuussa.”
Painopistepalotarkastukset vuonna 2024:
Palvelutalot: 54
Tuettu asuminen, senioritalot ja vastaavat: 31
Vanhainkodit ja kehitysvammaisten hoitolaitokset: 8
Terveyskeskusten vuodeosastot: 4
Keskussairaalat ja muut sairaalat: 3
Terveydenhuollon erityislaitokset ja vastaavat: 9
Lisäksi kirjattiin em. kohteisiin liittyen 21 jälkivalvontaa
