Oletko tullut ajatelleeksi, että pelastussuunnitelma on tehty juuri sinua varten? Sen ohjeet on tarkoitettu kiinteistön asukkaille ja muille rakennuksen käyttäjille. Ihan jokaisen ei silti tarvitse tuntea esimerkiksi väestönsuojan yksityiskohtaista teknistä toimintaa, mutta on hyvä, jos jokaisella kiinteistön käyttäjällä on käsitys siitä, kuinka toimia erilaisissa hätätilanteissa.
Sisäministeriö on julkaissut uudet oppaat siitä, mitä varautuminen tarkoittaa käytännössä rakennuksissa, taloyhtiöissä ja työpaikoilla. Oppaat on tarkoitettu esimerkiksi rakennuksen omistajien, kuten taloyhtiöiden ja muiden kiinteistön toiminnanharjoittajien tueksi, kun ne laativat kiinteistökohtaisia ohjeita.
Väestönsuoja on osa rakennuksen arkea
Väestönsuojan huolto ja tarkastukset ovat ennakointia, joka vahvistaa samalla koko yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä. Kun väestönsuoja on tarkistettu ja perusasiat huollettu kuntoon, voidaan se ottaa tarvittaessa nopeasti käyttöön lain velvoittamassa 72 tunnissa. Suojan kunnossapito kuuluu rakennuksen omistajalle ja tai haltijalle.
Väestönsuoja on suunniteltu suojaamaan esimerkiksi aseellisilta hyökkäyksiltä ja myrkyllisiltä aineilta. Uusissa oppaissa korostuu ajatus, että väestönsuoja on rakennuksen normaali osa. Sitä käytetään arjessa, mutta se pidetään sellaisessa kunnossa, että se voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.
– Mitä aktiivisempaa väestönsuojan käyttäminen arjessa on, sitä parempana se tyypillisesti pysyy myös suojautumiskäyttöä ajatellen esimerkiksi ilmanlaadun, puhtauden ja viemärijärjestelmän kannalta, sanoo valmiuspäällikkö Mika Nevalainen.
Rauhallinen toiminta syntyy ennakoinnista
Varautuminen ei tarkoita jatkuvaa huolen kantamista, mutta jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, on kullan arvoista kyetä rauhallisesti palauttamaan mieleensä ennalta tutut ohjeet. Valmiit, hyvin tehdyt kirjalliset suunnitelmat tuovat varmuutta.
Pelastussuunnitelma on monelle tuttu asiakirja, joka löytyy rakennuksen ilmoitustaululta tai mapista. Sen tarkoitus on auttaa rakennuksen käyttäjiä toimimaan järkevästi erilaisissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Sama koskee väestönsuojan käyttöönotto- ja käyttösuunnitelmaa: sen ideana on, että kuka tahansa pystyy toimimaan ohjeiden mukaan. Näiden molempien suunnitelmien laatimisesta vastaa rakennuksen haltija.
Hyvä suunnitelma on selkeä, lyhyt ja helposti saatavilla. Se ei oleta täydellistä tilannetta tai ihanteellisia resursseja, vaan lähtee siitä, että paikalla ovat tavalliset ihmiset, tavallisena arkipäivänä.
Miten jokainen voi varautua itse?
Jokaisen on hyvä tuntea perusasiat varautumisesta häiriö- ja kriisitilanteisiin. Useat varautumisoppaat on tarkoitettu luettaviksi ilman erityistaustaa. Jo se, että tiedät oppaiden olemassaolosta ja tiedät mistä ne löytyvät, on osa varautumista.
Väestönsuojissa ei ole tarkoitus säilyttää ruokaa, vaan jokainen vastaa omasta henkilökohtaisesta varautumisestaan kotivaran avulla. Suomi.fi-varautumisoppaassa on koko väestölle tietoa varautumisesta eri häiriö- ja kriisitilanteisiin.
– Tärkeintä kriisitilanteessa on säilyttää toimintakyky. Palauta mieleen, mistä löydät ohjeet, tue toisia ja hae apua, jos omat voimavarat eivät riitä, muistuttaa Nevalainen.
Mitä sinä ottaisit mukaan väestönsuojaan? Huomioisitko esimerkiksi omat ja läheistesi käyttöön tarkoitetun ruuan ja juoman, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, henkilöllisyystodistukset, varusteet yöpymiseen, taskulampun, varavirtalähteen puhelimeen, korvatulpat ja silmälaput nukkumiseen, mahdollisen ajanvietteen (kirjat, pelit, lelut, paperi, kynät)?
Faktaa tiiviisti
Tutustu rakennuksen pelastussuunnitelmaan.
Selvitä, missä rakennuksen väestönsuoja on. Kun suojat otetaan käyttöön, ne merkitään sinisellä kolmiolla oranssilla pohjalla.
Varaudu omiin perustarpeisiin poikkeustilanteessa.
Suojautumistilanteessa hakeudu lähimpään väestönsuojaan tai sisätiloihin. Tieto väestöä uhkaavasta vaarasta annetaan viranomaisten varoitusjärjestelmien, eli väestöhälyttimien (sireenit) ja vaaratiedotteiden kautta.
