Kevättulvista maastopalokauteen

Kevät on siinä vaiheessa, että lumet viimein sulavat ja maasto on paikoin jo hyvinkin kuivaa. Samalla keväiset toimet puutarhoissa ja pihoilla ovat käynnistyneet ja myös risujen poltot yleistyvät. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos haluaakin muistuttaa ihmisiä turvallisesta tulen käsittelystä.

Maastopalot tilastojen valossa

Vuosien 2017–2023 tilastojen mukaan maastopalokausi on alkanut 12.4. - 7.5. välisenä aikana, keskimäärin maastopalokausi alkaa huhtikuun lopussa. Nyt runsasluminen talvi ja sateinen kevät ovat selvästi myöhästyttäneet kauden alkamista.

Maastopalokausi loppuu syksyn sateiden myötä ja päättymisajankohdassa on suuria eroja vuosien välillä. Vuosina 2017 ja 2018 kausi on loppunut jo elokuun puolivälissä. Vuonna 2019 maastopaloja on ollut säännöllisesti aina lokakuun alkuun saakka. Keskimäärin maastopalokausi päättyy syyskuun alussa. Maastopalokaudella tulipalojen määrä on kyseisellä ajanjaksolla ollut pienemmillään vuonna 2017 46 kappaletta ja enimmillään vuonna 2021 97 kappaletta, keskiarvon ollessa 72.

-Vuosina 2017–2023 tapahtui yhteensä 514 maastopaloa, joihin pelastuslaitos joutui puuttumaan. Näistä pystyttiin toteamaan ihmisten aiheuttamiksi 268 kappaletta, siis yli puolet maastopaloista maakunnassa on ihmisen toiminnasta aiheutuneita, toteaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Janne Halonen.

Luonnontapahtumat esimerkiksi salamat ovat seuraavaksi yleisin syy (115 kappaletta). Aina syy ei myöskään selviä, tällaisia tapauksia on ajanjaksolla ollut yhteensä 76 kpl paloista. Koneen tai laitteen viaksi on merkitty 17 tapausta. Eläimet ovat aiheuttaneet yhdeksän paloa. ”Muu syy” -luokituksen alle on listattu yhteensä 29 tapausta.

Maastopalojen syttymissyyt vuosina 2017-2023:

• Salama 115 kpl
• Roskien/risujen poltto 101 kpl
• Ei voi arvioida 60 kpl
• Nuotio/grilli 50 kpl
• Kulotus 22 kpl
• Kuuma/hehkuva esine/tuhka 20 kpl
• Savuke tai muu tupakka 18 kpl
• Tahallaan sytytetty 12 kpl
• Lasten tulenkäsittely 11 kpl

Ihmisen toiminnasta lähteneitä paloja on ollut yhteensä 268 kappaletta. Näistä tahallisia tai tuottamuksellisia eli huolimattomuudesta johtuneita oli yhteensä 132 kappaletta. Pelastuslakia noudattaen pelastuslaitos tekee ilmoituksen tahallisesta tai huolimattomasta tulenkäsittelystä poliisille. Ilmoitusmenettely koskee myös siis varomattomasta tulen käsittelystä karanneita maasto- ja ruohikkopaloja.

-Menettely perustuu pelastuslain 41 pykälään, eikä se ole pelastuslaitokselle mitenkään vapaaehtoinen tehtävä. Poliisin tehtävänä on sitten arvioida teon tahallisuutta ja seuraamuksia, riskienhallintapäällikkö Janne Halonen kertoo. Noudata siis varovaisuutta tulen käsittelyssä. Jokaisen on oltava huolellinen ja varovainen tulipalon vaaran ja vahingon välttämiseksi.

-Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa joko maastoon tai rakennukseen. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä. On hyvä varata alkusammutusvälineistöä lähettyville ja osata myös niitä käyttää. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta, Janne Halonen muistuttaa.

Turvallista tulenkäsittelyä ja kevättä toivoo Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos.