Ukrainan sodan myötä kiristynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja osin tästä johtunut hintojen nousu sekä koronan jälkiaallon sairaspoissaolot näkyivät Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnassa vuonna 2022. Ensihoidossa myös potilaan saavuttamisajat nousivat viime vuonna.
Kiristynyt turvallisuustilanne
Pelastuslaitoksen toimintaan vaikutti kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen helmikuun alussa. Sotatilanteen kehittymistä seurattiin tarkkaan yhdessä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa ja samalla päivitettiin yhteistyössä erilaisia suunnitelmia ja jaettiin maakunnan asukkaille tietoa varautumisesta ja väestönsuojelusta.
Lisäksi kansainvälisiä tuulia laitokselle puhalsi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnoima metsäpalomuodostelmahanke, jossa laitokset kehittävät maastopalojen maasammutussuorituskykyä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Elokuussa Kreikka pyysikin apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja sisäministeriö päätti lähettää Kreikkaan 50 pelastustyöntekijää kahdessa ryhmässä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta osallistui 11 pelastustyöntekijää Kreikan maastopalojen sammutustöihin elokuun aikana.
Uusia toimitiloja ja kustannuksia
Vuoden aikana perustettiin pelastusasema Joensuun Pekkalaan ja uudet asemarakennukset nousivat Nurmekseen ja Uimaharjuun. Molemmat asemat toteutettiin kustannustehokkaasti uudenlaisella moduulikonseptilla.
Pelastustoimen hälytystehtäviä oli vuoden 2022 aikana 3 662 kappaletta. Tehtävämäärä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennuspaloista aiheutui viime vuoden aikana noin 4,6 miljoonan euron aineelliset vahingot. Pelastetun omaisuuden arvoksi arvioidaan 45 miljoonaa euroa, joka on 91 prosenttia uhattuna olleen omaisuuden arvosta.
-Huomion arvoista on, että viime vuoden rakennuspaloissa vain puolessa oli toimiva palovaroitin ja, että alkusammutusta yritettiin vain kolmasosassa rakennuspaloista. Palovaroitin on kuitenkin lakisääteinen turvallisuusvaruste ja alkusammutustaidot ovat osa kansalaistaitoja, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi summaa.
Pelastustoimen tehtävämäärän laskusta huolimatta laitoksen toimintamenot olivat 0,85 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat, kustannusten kasvua oli lähes 11 prosenttia. Menojen ylitykset aiheutuivat voimakkaasta hintojen noususta ja henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen ylittymiseen vaikuttivat merkittävästi sairauspoissaolot, jotka lisääntyivät yli 500 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Korona-aalto pyyhkäisi pelastuslaitoksen yli alkuvuoden aikana.
Pelastustoimen asukaskohtaiseksi nettokustannukseksi muodostui toteutuneiden kustannusten mukaisesti 94,51 euroa/asukas. Pelastuslaitoksen tuottaman ensihoitopalvelun asukaskohtaiseksi kustannukseksi muodostui 45,53euroa/asukas.
Yhteensä pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit olivat vuoden 2022 aikana 1,38 miljoonaa euroa ja liikelaitoksen tilikauden tulos oli 0,82 miljoonaa euroa alijäämäinen.
-Pelastuslaitoksen alijäämäinen tulos osoittaa sen, että alan rahoitus ja resurssien riittävyys pitäisi tulevaisuudessa saada kestävälle tasolle, kommentoi lautakunnan puheenjohtaja Timo Vornanen.
Huomio ensihoidon vasteaikoihin
Vuonna 2022 hätäkeskuslaitoksen välittämiä ensihoitotehtäviä oli Pohjois-Karjalassa lähes 35 100 kappaletta, mikä on hieman enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tehtävämäärään lisätään ensivastetehtävät, kotisairaanhoidon ja kotiin vietävät palvelut, ensihoidon tehtäviä oli yhteensä 45 286. Kokonaishälytysmäärä kasvoi vuoteen 2021 verrattuna 4,9 prosenttia. Lisäksi yhden hoitajan yksiköllä oli vuoden aikana yhteensä 1672 tehtävää.
Palvelutasopäätöksessä asetettuihin aikatavoitteisiin ensihoidossa päästiin kiireellisten tehtävien (AB) osalta kaikkialla muualla paitsi Joensuun ydintaajamassa. Vuonna 2021 A ja B-tehtävillä tavoittamisviive oli Pohjois-Karjalassa ydintaajaman osalta 11:53 minuuttia. Vuoden 2022 aikana tavoittamisviive oli kasvanut Pohjois-Karjalassa 12:26 minuuttiin.
Palvelutasopäätöksen tavoittamisaika ei myöskään toteutunut C-tehtävien tehtävien osalta. Tavoiteaika näissä tehtävissä oli vuonna 2022 30 minuuttia ja Pohjois-Karjalassa kyseisten tehtävien tavoittamisviive oli keskimäärin 38:59 minuuttia.
-Huomioitavaa on, että kun verrataan vuoden 2022 toteutuneita aikoja vuoteen 2021 ovat tavoittamisviiveet kasvaneet kaikkien seurattavien parametrien osalta, ensihoidon palvelupäällikkö ja ylihoitaja Päivi Heikkinen toteaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensihoidon kehittämistoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Kehitystyötä jatketaan tämän vuodenaikana muun muassa uudistamalla ensihoitopalvelun johtamisjärjestelmä ja muuttamalla kenttäjohtoyksikön toimintamallia. Lisäksi huhtikuussa 2023 aloittava tilannekeskus parantaa puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviointia kiireettömille ensihoitotehtäville, tämä vapauttaa ensihoitoresurssia kiireellisille tehtäville, Heikkinen jatkaa. Tilannekeskuksen kautta tavoitellaan synergian lisääntymistä myös muiden toimijoiden kanssa.
Lisäksi huhtikuussa 2023 aloittava tilannekeskus parantaa puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviointia kiireettömille ensihoitotehtäville, tämä vapauttaa ensihoitoresurssia kiireellisille tehtäville, Heikkinen jatkaa. Tilannekeskuksen kautta tavoitellaan synergian lisääntymistä myös muiden toimijoiden kanssa.
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta käsitteli viimeisen pelastuslaitos-liikelaitoksen tilinpäätöksen. Liikelaitoksen toiminta päättyi vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ja pelastuslaitoksen siirtyessä yhdeksi hyvinvointialueen toimialueista.
-Olosuhteet viimeisenä liikelaitoksen toimintavuonna olivat historian vaikeimmat. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, korona sekä työvoimapula yhdistettynä kireään taloustilanteeseen ja voimakkaaseen kustannusten nousuun on laittanut pelastuslaitoksen ja sen henkilöstön tiukalle. Pelastuslaitoksen toimintaan vaikutti myös hyvinvointialueelle siirtymiseen liittyneet valmistelut. Tärkeintä kuitenkin on, että haasteista huolimatta kykenimme auttamaan maakunnan ihmisiä, mistä kiitos kuuluu ennen kaikkea osaavalle ja sitoutuneelle henkilökunnallamme. Positiivisen puolelle kääntyy myös se, että olemme saaneet vuoden aikana 30 sivutoimista pelastajaa lisää mukaan toimintaamme, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi summaa.
Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan pöytäkirja 23.2.2023 on julkaistu
