Takaisin

Ensihoidossa sopeutustoimia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella – valmius pyritään turvaamaan niistä huolimatta

22.1.2025 14.01

Tiedote

Avuntarvitsijan luokse hälytetään aina lähin tarkoituksenmukainen yksikkö.

HUS:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen neuvotteleman vuoden 2025 talousarvion tuloksena joudutaan alueen ensihoidossa tekemään joitakin sopeutustoimia jo vuoden 2024 aikana tehtyjen toimien lisäksi. Ne on suunniteltu niin, että vaikutus alueen väestöön olisi mahdollisimman vähäinen.

Jo aiemmin alueelta vähennettiin yhden ambulanssin virka-aikainen sekä toisen ambulanssin päiväaikainen (12 h) valmius. Vuoden 2025 aikana säästötoimenpiteenä ambulanssien määrä vähenee yhdellä sekä lisäksi lopetetaan yhden ambulanssin yöaikainen (klo 20-09) valmius.

Vähennettävien yksiköiden valinnassa on huomioitu sekä yksiköiden tehtävämäärät että alueen muiden ambulanssien sijainti.

Ensihoitotehtävien kokonaismäärä Länsi-Uudellamaalla on laskenut 12,3 % vuodesta 2023 ja Raaseporin toiminta-alueella (Inkoo, Raasepori, Hanko) tätäkin enemmän: 16,1 %. Myös tämä on otettu huomioon päätöksissä.

Alueellinen ensihoitojärjestelmä toimii
lähimmän yksikön periaatteella

Suomessa ensihoitojärjestelmä ei ole kuntakohtainen vaan alueellinen. Järjestelmä toimii niin, että hätäkeskus hälyttää avuntarvitsijan luokse aina lähimmän tarkoituksenmukaisen ensihoitoyksikön sen asemanpaikasta riippumatta.

- Alueelliseen, porrastettuun ensihoitojärjestelmäämme kuuluvat ambulanssien lisäksi myös ensivasteyksiköt. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lääkärihelikopterit, joista lähimmät ja sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä Turussa, kertoo ensihoidon vastuulääkäri Heini Harve-Rytsälä (HUS).

Miksi ambulanssi ei aina kuljeta?

Ensihoitopalvelu on lakisääteistä viranomaistoimintaa, jonka tehtävänä on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito, sekä tarvittaessa potilaan kuljettaminen terveydenhuollon päivystyspisteeseen jatkotutkimuksia tai hoitoa varten.

Kuljetuspäätös perustuu potilaan terveydentilan ja oireiden kartoitukseen. Potilas kuljetetaan, mikäli hänen arvioidaan matkan aikana tarvitsevan ensihoidon toteuttamaa hoitoa tai valvontaa, tai hoidon aloituksella on erityinen kiire. Kiireellinen hoidonaloittamisen tarve on esimerkiksi mahdollista liuotushoitoa vaativa aivohalvausoireisto.

- Koko HUS-alueella noin 40 % ensihoidon tehtävistä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ei johda ensihoidon kuljetukseen, kertoo Harve-Rytsälä. Tämä luku on pysynyt varsin muuttumattomana viimeiset 10 vuotta.

Alkuarvion jälkeen potilas voidaan kuljettamisen sijaan ohjata joko seuraamaan oireidensa kehitystä kotona ja tarvittaessa hakeutumaan päivystykseen tai omalle terveysasemalle muulla kyydillä, esimerkiksi omalla autolla tai KELA-taksilla.

Sopeutusten vaikutuksia seurataan

Ensihoidon järjestämisvastuu Uudellamaalla on HUS-yhtymällä. Palvelut Länsi-Uudellamaalla tuottaa suurelta osin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, osin myös yksityinen palveluntuottaja. Potilas saattaa liikkua ambulanssilla esimerkiksi myös potilassiirtoina hoitolaitosten välillä, mutta tällöin kyse ei ole ensihoidosta, ja yleensä potilassiirrot tapahtuvat muilla kuin ensihoitoon tarkoitetuilla yksiköillä.

HUS ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos seuraavat jatkuvasti ensihoidon valmiuksien riittävyyttä niin tilastojen kuin käytännön kokemustenkin perusteella. Lisäksi arvioidaan valmiuden kasvattamista asiakastarpeen mukaisesti, heti kun talous sen mahdollistaa.

------------------------------------

TILASTOFAKTOJA: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottama ensihoito 2024

Tehtäviä 39 532, näistä

60 % johti kuljetukseen
40 % ei johtanut kuljetukseen

Tehtävämäärät – vertailu 2024 vs. 2023

laskivat 12,3% koko alueella.
- Jorvin toiminta-alue – 10,4 % (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi)
- Lohjan toiminta-alue – 14,5 % (Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti)
- Raaseporin toiminta-alue – 16,1 % (Hanko, Inkoo, Raasepori)

Tehtävät kiireellisyysluokittain (A=kiireellisin, D=kiireettömin)