Turun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava tutkimus vakavien tulipalorikosten rikosprosessista ja poliisin palonsyyn tutkinnan laadusta. Tutkimus nostaa esiin rikostutkintaan liittyviä kehityskohteita. Tutkimusta ohjasi sisäministeriön asettama tahallisesti sytytettyjen palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmä.
Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki vuonna 2007 poliisin tietoon tulleet ja syyteharkintaan edenneet tuhotyöt, törkeät vahingonteot ja petokset, jotka liittyivät tulenkäyttöön. Aineistosta haettiin vastauksia muun muassa siihen, ovatko oikeudelliset tulkinnat yhdenmukaisia, muuttuvatko rikosnimikkeet poliisin esitutkinnan jälkeen syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä miten kauan tapauksiin kuluu aikaa.
Tutkimus on luonteeltaan läpivirtaustutkimus, jossa tietyn tapausaineiston kulkua seurataan tutkinnan alkupisteestä oikeudellisen arvioinnin loppupisteeseen. Poliisi- ja pelastusviranomaisten tuottama materiaali on tutkimuksessa yhdistetty ensimmäistä kertaa syyteharkinta- ja tuomioistuinvaiheessa syntyneeseen materiaaliin, jota on analysoitu perusteellisesti eri näkökulmista.
Palonsyyn tutkinnassa kehitettävää
Tutkimuksessa analysoitiin myös poliisin palonsyyn tutkintaa. Tarkastelun kohteena oli palokohteiden ja syttymissyiden määrällinen analyysi, jota laajennettiin palonsyyn tutkinnan laatukriteerien arviointiin.
Tutkimuksen mukaan palonsyyn tutkinnassa jää tunnistamatta tiettyjä tekoja, jotka olisi perusteltua saattaa rikosoikeudellisen arvioinnin kohteeksi. Tämä koskee erityisesti rikoslaissa rangaistavaksi säädettyä varomatonta käsittelyä ja yleisvaaran tuottamista. Tutkimus osoittaa, että pelastustoimen asiantuntemusta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin rikosprosessin eri vaiheissa.
Rikoksentekijät tarkastelussa
Tutkimusaineisto antoi mahdollisuuden tarkastella myös tulipaloja sytyttäneiden henkilöiden ominaispiirteitä, tekojen motiiveja ja tulipalorikosten kytkeytymistä tekijän muuhun rikolliseen menettelyyn.
Tuhotyörikoksiin syyllistyneet olivat iäkkäämpiä kuin vahingontekorikoksiin syyllistyneet. Toiseksi naisten, eläkeläisten, psykiatrisista sairauksista kärsivien sekä syyntakeettomien tai alentuneesti syyntakeisten osuus on tuhotyörikoksiin syyllistyneiden joukossa suurempi kuin vahingontekorikoksiin syyllistyneissä.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, sisäministeriö, 071 878 84 36 / etunimi.sukunimi@intermin.fi
VTM, tutkija Päivi Mäkelä, Turun yliopisto, 050 359 51 29 / etunimi.sukunimi@utu.fi
rikosoikeiden professori Jussi Tapani, Turun yliopisto, 02 333 55 39 / etunimi.sukunimi@utu.fi
