Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.
Suomi on sodan alkamisesta asti ollut yksi Ukrainaa aktiivisesti tukevista maista. Sodan keskellä monien tavallisten ukrainalaisten arki jatkuu – ei samanlaisena kuin ennen, mutta ihmisten arkiset tarpeet pysyvät hyvin samantyyppisinä kuin aiemminkin. Ihmiset tarvitsevat puhdasta vettä, ruokaa, terveydenhuoltoa ja lääkkeitä, lämpöä ja energiaa. Lasten koulunkäynti pitää pyrkiä turvaamaan ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen sekä siviiliväestölle että sotilaille on ensisijaisen tärkeää. Myös pelastustoimen henkilöstö työskentelee sodan keskellä erittäin haastavissa olosuhteissa ja tarvitsee edelleen tukea ja apua.
Ukrainan sotilaallisen tukemisen lisäksi tärkeää on pyrkiä varmistamaan, että siviilien arki Ukrainassa jatkuu. Tämä luo pohjaa myös maan tulevalle jälleenrakentamiselle.
Suomesta toimitettu Ukrainaan 219 rekkalastillista siviilipuolen materiaaliapua
Tähän päivään mennessä Suomesta on toimitettu Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta yhteensä 219 rekkalastillista erilaista siviilipuolen materiaaliapua. Avun rahallinen arvo on yhteensä yli 13 miljoonaa euroa. Rekoista 112 kuljetti Ukrainaan ulkoministeriön ja sisäministeriön yhteisen projektin kautta hankittuja moduuliasuntoja perheille sekä 10 suojattua ja liikuteltavaa konttia pelastustoimen henkilöstölle etulinjaan.
Suurin osa materiaalista on saatu lahjoituksena erilaisilta organisaatioilta. Esimerkiksi pelastuslaitokset ovat lahjoittaneet sammutusautoja, yksityiset yritykset linja-autoja, energia-alan toimijat muuntajia ja generaattoreita. Yksi viimeisimmistä keräyskampanjoista, Laptops for Ukraine, kerää organisaatioilta toimivia tietokoneita ja muita IT-laitteita Ukrainaan koulujen, terveydenhuollon ja viranomaisten käyttöön. Lahjoitusten lisäksi sisäministeriö on hankkinut esimerkiksi hätämajoitusta, jota Ukrainaan toimitettiin heti hyökkäyssodan alussa.
Sisäministeriön pelastusosasto koordinoi siviilipuolen materiaaliavun toimittamista Ukrainaan. Apu toimitetaan Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Pelastuspalvelumekanismin kautta mikä tahansa maa voi pyytää kansainvälistä apua erilaisissa katastrofi- tai kriisitilanteissa, joista se ei selviä omin voimin.
Kuinka apu löytää perille?
Miten lahjoitukset sitten konkreettisesti päätyvät yksittäisen lahjoittajan ideasta Ukrainaan? Kun organisaatio päättää lahjoittaa materiaalia Ukrainaan, ensimmäisenä kannattaa olla yhteydessä joko sisäministeriön pelastusosastoon tai oman hallinnonalan ministeriöön ja kertoa, millaisen lahjoituksen organisaatio on halukas tekemään.
Ukrainan viranomaiset määrittävät avun tarpeet ja heidän pyyntöihinsä perustuen sisäministeriö esittää avuntarjouksen Ukrainalle EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Ukraina voi joko hyväksyä tarjouksen kokonaan tai osittain tai hylätä sen. Sisäministeriö koordinoi lahjoituksen kuljetuksen Ukrainaan yhteistyössä lahjoittajan, Huoltovarmuuskeskuksen ja Euroopan hätäavun koordinaatiokeskuksen (ERCC) kanssa. Pelastuspalvelumekanismin kautta pystytään varmistamaan, että lahjoituksille on aidosti Ukrainassa tarvetta ja että ne myös löytävät tiensä perille sinne, missä apua eniten kaivataan.
Yksittäisille ihmisille paras tapa auttaa on lahjoittaa rahaa tai materiaalia Ukrainassa vakiintuneesti toimivien järjestöjen kautta.
Sodan pitkittyminen ei saa aiheuttaa turnausväsymystä avustuksissa
Kuluneen vuoden aikana sodasta on uutisoitu Suomessa päivittäin. Sodan alkamisen aiheuttama ensijärkytys on vaihtunut julkisuudessa tilannekuvan seuraamiseen ja analysointiin. Siviilien tilanne Ukrainassa on kuitenkin edelleen vähintään yhtä haastava kuin sodan alkaessa, monilta osin se saattaa muuttua jopa haastavammaksi sodan pitkittymisen myötä.
Meidän tulee huolehtia siitä, ettei pitkittynyt sota aiheuta turnausväsymystä avun ja tuen määrässä. Avun tarve Ukrainassa jatkuu ja on velvollisuutemme auttaa ukrainalaisia.
Pauliina Eskola pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja @PauliinaEskola
.jpg/6834901c-c307-b772-1cdf-f2e9a6119709?t=1675924173283)
