Maahan laittomasti jäävien määrän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna. Viranomaiset ovat varautuneet ilmiöön ja sen hallintaan toimenpidesuunnitelmalla, jota käsiteltiin sisäministeri Paula Risikon johtamassa maahanmuuton ministerityöryhmässä 30. marraskuuta.
Ilmiössä on kyse kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista, jotka eivät palaa kotimaahansa vaan jäävät Suomeen laittomasti. Laittoman maassa oleskelun kasvu on seurausta vuoden 2015 turvapaikkahakemusten ennätyssuuresta määrästä. Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Suurin osa hakemuksista on nyt käsitelty, ja kielteisen päätöksen on saanut noin puolet hakijoista. Turvapaikka on myönnetty noin 26 prosentille hakijoista.
Poikkihallinnollisella toimenpideohjelmalla varmistetaan, että viranomaisilla on yhteinen ja ajantasainen tilannekuva ilmiön laajuudesta. Ohjelmassa huomioidaan myös palautusten onnistumisen edistäminen ja laittomasti maassa olevien oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentuloon ja huolenpitoon. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä lopullisesti seuraavassa ministerityöryhmän kokouksessa.
Laiton maassa oleskelu ei ole kenenkään etu
Viranomaiset työskentelevät aktiivisesti laittoman maassa oleskelun kasvun ehkäisemiseksi. Suomen lainsäädännön mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla selvä asema yhteiskunnassa eikä kenenkään tulisi oleskella maassa laittomasti. Suomi ei ole perinteisesti ollut houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle, koska niin sanotusti paperittomana eläminen on Suomessa käytännössä hyvin vaikeaa. Laittomasti maassa oleskelevalla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta työllistyä.
- Ei ole kenenkään etu, että ihmiset jäävät maahan laittomasti kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Laittomasti maassa oleskelevilla on suurempi riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia elääkseen ja ennen kaikkea suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, ministeri Risikko toteaa.
Yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä ilmiötä on vapaaehtoisen paluun tuen tarjoaminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Tuettu vapaaehtoinen paluu tarjoaa palaajalle mahdollisuuden aloittaa elämä uudelleen kotimaassa esimerkiksi taloudellisen tai aineellisen avun turvin.
Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu jatkui Oulussa
Sisäministeri Risikko avasi tänään sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun työpajan Oulussa. Työpajaan osallistuivat myös kansliapäällikkö Päivi Nerg ja osa sisäministeriön virkamiesjohtoa.
Työ on jatkoa viime toukokuussa valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia tulee olemaan tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa.
Strategiavalmistelun alueelliseen työpajaan osallistui kuntien, maakuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Työpajassa painotettiin, ettei turvallisuus synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Strategian valmistelussa onkin mukana asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Strategian tarkoitus on ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi.
Sisäisen turvallisuuden strategiset linjaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.
Lisätietoja:
erityisavustaja Juuso Rönnholm, 050 574 15 04, etunimi.sukunimi@intermin.fi
