Väestönsuojelu

Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein.

Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen on osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. Väestöä varaudutaan suojaamaan asevaikutuksilta mm. väestönsuojien ja evakuointien avulla. Evakuoinnilla tarkoitetaan väestön siirtämistä turvallisemmalle alueelle sodan tai muun konfliktin aikana. 

Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssinvärisellä pohjalla oleva tasasivuinen sininen kolmio. Väestönsuojat merkitään tällä tunnuksella.

Väestönsuojat on rakennettu sinne, missä on eniten suojattavia ihmisiä

Suomessa oli vuonna 2022 noin 50 500 väestönsuojaa, joissa oli noin 4,8 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Väestönsuoja suojaa mm. räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta.

Väestönsuojia on siellä, missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria, eli pääasiassa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Suurin osa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri. Voi kuitenkin olla, että väestönsuoja ei ole omassa talossa, sillä useampaa taloa varten voi olla yhteissuojia.

Yleiset väestönsuojat on rakennettu suojaamaan liikkuvaa väestöä sekä suuriin kaupunkeihin täydentämään väestönsuojatarvetta. Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.

Oman kiinteistökohtaisen tai lähimmän yleisen väestönsuojan tiedot löytyvät usein kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Pelastuslaitokset antavat neuvontaa omatoimiseen varautumiseen ja pelastussuunnitelman laatimiseen.

Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa rakennuksen omistaja

Väestönsuoja tulee pitää sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72h kuluessa. Yleensä väestönsuojia käytetään normaalioloissa esimerkiksi harrastustiloina tai varastoina. Tästä on hyötyä, sillä kun tiloja käytetään, myös huollon tarpeet ilmenevät nopeammin. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että suoja säilyy toimintakuntoisena.

On tärkeää, että kiinteistössä on väestönsuojan käyttöönottoon perehtynyt henkilö. Lisäksi väestönsuojan käyttöönottoon tulisi olla suunnitelma esimerkiksi osana pelastussuunnitelmaa. Muun muassa alueelliset pelastusliitot tarjoavat koulutusta väestönsuojiin liittyen.

Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Väestönsuojan laitteet tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksesta ja huollosta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, joka tulee pyydettäessä esittää pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomaiset valvovat muun valvonnan eli mm. palotarkastusten yhteydessä, että väestönsuoja on tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti.

Suomessa väestönsuojien rakentaminen on kohdistettu riskiperusteisesti suurimpiin rakennuksiin. Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa, kun rakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2 ja rakennuksessa asutaan, työskennellään tai oleskellaan pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto-, ja kokoontumisrakennuksissa vastaava raja on 1 500 m2. 

Lisäksi rakennuksen omistajalla tai haltijalla, virastoilla, laitoksilla, yrityksillä ja yhteisöillä on velvollisuus varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin omatoimisilla varautumistoimenpiteillä. Pelastuslaissa ja -asetuksessa määriteltyihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa on huomioitava vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä määriteltävä selkeät toimintaohjeet.

Varautumalla itse huolehdit turvallisuudestasi!

Mitä teen, jos minun pitää suojautua?

Suojaudu ensisijaisesti sisätiloihin. Siirry väestönsuojaan vasta viranomaisten käskystä. 

Seuraa eri medioita ja pidä radio koko ajan auki. Varmista aina uutisen tai tiedotteen alkuperä etenkin sosiaalisen median kanavia käyttäessäsi. Viranomaisten ja valtamedian julkaisuista saat luotettavaa tietoa. 

Suojautumisen tarve voi tulla nopeasti, joten pidä tarvittavat henkilökohtaiset tarvikkeet valmiina. Tarvikkeiden hakemiseen ja keräämiseen ei ole aikaa.

Ota väestönsuojaan mukaan

• Ruokaa ja juomavettä 2-3 vuorokaudeksi (72h).
• Ruokailuvälineet ja purkinavaaja.
• Mukava ja lämmin vaatetus, retkipatja, peitto tai makuupussi ja tyyny.
• Henkilökohtaiset hygienia- ja peseytymisvälineet.
• Taskulamppu, paristot, paperipyyhkeitä ja muovikasseja.
• Ajanvietettä: kirjoja, lehtiä, pelejä ja leluja.
• Muista omat ja myös läheisten lääkkeet.

Lue lisää:

Poikkeusolot
Ohje lemmikkien omistajille väestösuojelutilanteessa
Suojautuminen sisään
Vaaramerkki
Kotivara
72 tuntia
Varautuminen on pelastustoimen perustyötä
STUK - Viranomaiset tekevät yhteistyötä säteilyvaaratilanteessa
Väestönsuojelulla autetaan siviiliväestöä
Väestönsuoja uudisrakentamisen yhteydessä
Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana