Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 26.3. varautumisunionistrategian, joka viitoittaa Euroopan unionin turvallisuuden vahvistamista koskevaa työtä seuraavien viiden vuoden ajan. Strategian keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja kestävä Eurooppa, jossa kansalaisten turvallisuus on taattu. Meidän on kyettävä varautumaan kaikenlaisiin uhkiin – sään ääri-ilmiöistä hybridiuhkiin. Emme voi sulkea silmiämme vakavimmilta skenaarioilta. Euroopan on varauduttava myös sodan mahdollisuuteen.
Siviilivalmiuden ja pelastustoimen näkökulmasta varautumisunionistrategia nostaa esiin monia keskeisiä kehityskohteita ja aloitteita väestön turvallisuuden takaamiseksi. Tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä uhkaympäristöstä vahvistetaan kokonaisvaltaisella EU-tason riski- ja uhka-arviolla, ja EU:n varhaisvaroitusjärjestelmiä ja keskeisiä kriisivastemekanismeja, kuten EU:n pelastuspalvelumekanismia uudistetaan ja eurooppalaisen hätäavunkoordinaatiokeskus ERCC:tä vahvistetaan. Yhteisiä EU-tason suorituskykyjä kehitetään, ja samalla varmistetaan myös olemassa olevien kapasiteettien jatkuvuus. Tämä on erityisen merkittävää Suomen isännöimien rescEU-varmuusvarastojen näkökulmasta.
Strategiassa nostetaan väestön varautuminen keskeiseksi elementiksi. Strategian esittämillä toimilla pyritään lisäämään riskitietoisuutta, omatoimista varautumista ja kriisinkestävyyttä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on 72 tunnin varautumissuositus, jonka mukaan jokaisen EU-kansalaisen tulisi kyetä itsenäisesti huolehtimaan perustarpeistaan kolmen vuorokauden ajan erilaisissa kriiseissä. Suomi on tässäkin asiassa jo monia muita maita edellä.
Ukrainan opit ovat karulla tavalla osoittaneet meille kriisinkestävän ja vahvan siviiliyhteiskunnan merkityksen myös aseellisessa hyökkäyksessä. Strategia esittää siviili-sotilaallisen yhteistyön tukemiseksi toimenpiteitä, joilla selvennetään eri toimijoiden rooleja ja vastuita kriiseihin vastaamisessa. On ensisijaisen tärkeää edistää yhteistyötä kaikilla tasoilla, jotta voimme suojata väestömme tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Ukrainasta voimme nähdä, miten pelastustoimi on rauhanajan perustehtäviensä lisäksi sammuttamassa aseellisten iskujen sytyttämiä tulipaloja ja pelastamassa ihmisiä raunioituneista rakennuksista. Edellytykset tähän työhön rakennetaan paitsi väestönsuojelun myös materiaalisen varautumisen kautta.
Varautumisen kehittäminen vaatii yhteistyötä, koordinaatiota ja resursseja
Suomi toimii esimerkkinä eurooppalaisessa varautumisessa. Suomella on mahdollisuus ottaa johtava rooli eurooppalaisen varautumisen kehittämisessä. Strategian toteuttaminen edellyttää Euroopan laajuista ajattelutavan muutosta sekä konkreettisia toimia.
Olemme peräänkuuluttaneet laajaa ymmärrystä erilaisista uhista, minkä myös strategia selvästi tunnistaa. Euroopan turvallisuusympäristön laajakantoisiin muutoksiin vastataan tehokkaimmin yhteistyöllä.
Varautumisunionistrategia on nyt annettu. ja tästä työ alkaa. Valmistelu edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja resursseja. Strategia sisältää oikeat sanoitukset ja keskeiset rakennuspalikat EU:n yhteisen kriisivarautumisen kehittämiseen. Nyt on keskeistä varmistaa, että jatkotyössä näistä rakentuu konkreettisia sisältöjä ja toimia sekä yhteistyörakenteita, jotka edistävät koko Euroopan varautumista. Kun Euroopan maat ovat hyvin varautuneita, myös oma turvallisuutemme vahvistuu.
