Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista.
Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.
Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi.
Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä
Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana.
Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi
Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä
Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista.
Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan
Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.
Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön
Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35.
Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut
Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista. Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien.
Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13 % vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!
Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla.
Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa
Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron spontaanisti oikein.
Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.
Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita.
Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä - televisio keskeinen tietolähde
Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä. Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %.
Tutkimuksen toteuttaminen
Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2014).
TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin 8.1 – 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 - 79-vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.
Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014
Lisätietoja: pelastusylijohtaja Esko Koskinen, 0295 418 840, valmiusjohtaja Janne Koivukoski, 0295 418 842, pelastusylitarkastaja Maija Peltokangas, 0295 488 433
