Turvallisuusympäristön muutoksen myötä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat aikaisempaa kiinteämmin yhteydessä toisiinsa, ja niiden välisen rajan määritteleminen on yhä vaikeampaa. Kumpaankin vaikuttavat samat kehitys- ja uhkatekijät.
- Sisäisen turvallisuuden merkitys ja painoarvo on kasvanut, samalla kun turvallisuusympäristömme on muutoksessa. Uuden hallituksen merkittävimpiä hankkeita on käynnistää sisäisen turvallisuuden strategia, jolla vastataan osaltaan tähän kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaaseen muutokseen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo.
Sisäinen turvallisuus onkin turvallisuuden kolmas pilari ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella. Nergin mukaan ilman hyvää sisäisen turvallisuuden tilaa eli luottamusta viranomaisiin ja viranomaisten toimintakykyyn, toimivaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja luottamusta yhteiskunnan toimintaan, ei voi hoitaa uskottavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Operatiivisen viranomaistoiminnan lisäksi turvallisuuden takaamisessa korostuvat aiempaa enemmän muun muassa kuntien rooli, kansalaisjärjestöjen ja eri hallinnonalojen yhteistyö sekä elinkeinoelämän ja tutkimuksen merkitys. Uuden sisäisen turvallisuuden strategia tulee vastaamaan myös tähän muutoksen.
Nerg kiinnittää lisäksi huomiota sisäisen turvallisuuden resursseihin. Hänen mukaansa riittävät resurssit on turvattava ja toimintaa uudistettava. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä luovutti raporttinsa sisäministeriölle maaliskuussa. Nerg on samoilla linjoilla työryhmän kanssa.
- Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat määrärahat. Toivon, että maaliskuussa saavutettu parlamentaarinen yhteisymmärrys auttaa takaamaan tulevalla hallituskaudella vakaat resurssit kaikkien sisäistä turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten toiminnalle, Nerg toteaa.
Lisätietoja: kansliapäällikkö Päivi Nerg, 0295 418 803
