Takaisin

Euroopan suurin CBRN-varasto Suomeen

sisäministeriö
Tarja Rantala
Julkaisuajankohta 16.8.2023 9.41
Kolumni

Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.

Hankittavat suojavälineet, mittalaitteet, ilmaisimet, pikatestit ja mm. lääkkeet ja rokotteet on tarkoitettu ensitoimijoiden ja siviiliväestön käyttöön. Hankintasuunnitelmissa on varauduttu myös pandemioihin.

Hanketta toteuttaa sisäministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Säteilyturvakeskus (STUK). Kun liki 20 henkilön rekrytointiurakka saatiin keväällä päätökseen, projektiryhmä tarttui materiaalien hankintojen valmisteluihin. Varastoitavia tuotenimikkeitä on liki sata, niistä lähes kaikista on laadittu tarkat kuvaukset hankintojen kilpailutuksia varten.

Ensimmäiset hankintailmoitukset julkaistiin kesällä, suunnitelmien mukaan osa materiaaleista tulisi olla varastoissa alkuvuonna 2024. Hankinnoista vastaavat THL ja HVK, SM vastaa kokonaiskoordinaatiosta, STM ja STUK tuovat hankkeeseen asiantuntijuuttaan. 

Kun omat resurssit eivät riitä

Perustettavat valmiusvarastot ovat osa EU:n pelastuspalvelumekanismia, jonka keskiössä on EU:n hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC) Brysselissä. ERCC ottaa avunpyyntöjä vastaan eri puolilta maailmaa, joskin prioriteettilistan kärjessä ovat EU-maat ja niitä lähellä olevat maat.

CBRN-valmiusvarastot ovat uusin tulokas ns. rescEU-perheessä, muita kapasiteettejä ovat mm. metsäpalojen sammutuskalustot, lääkevarastot ja potilasevakuoinnit. Näillä EU:n yhteisillä kapasiteeteillä on tarkoitus varautua onnettomuuksiin, joihin mikään maa ei pysty yksin vastaamaan omilla resursseillaan.

Suomeen perustettavat CBRN-varastot ovat toki Suomen käytettävissä silloin, jos suuronnettomuus tapahtuu Suomen kamaralla. Lähtökohtana kuitenkin on, että jokainen maa varautuu myös itse tämänkaltaisiin onnettomuuksiin. Sen lisäksi että varastot ovat hädän tullen käden ulottuvilla, varastojen perustaminen laajentaa monin tavoin suomalaisten viranomaisten osaamista ja valmiutta CBRN-asioissa.

Vastaavia varastoja on perusteilla Ranskaan, Puolaan ja Kroatiaan. Suomen hanke on suurin ja kattaa sekä suojavarusteet että lääkinnälliset materiaalit, muut maat varastoivat joko suojavälineitä tai lääkinnällisiä materiaaleja. 

12 tunnin sisällä lähtövalmiiksi

Isossa hankkeessa on monia ulottuvuuksia hankintojen valmistelusta, varastoinnista sopimiseen ja kuljetusten järjestämisestä kohdemaahan. Koska kyse on hätäavusta, joka pitää saada pikaisesti toimitettua sinne missä materiaaleja tarvitaan, myös toimitusprosessi pitää olla tarkkaan mietittynä etukäteen. 

Kun ERCC on hyväksynyt avustuspyynnön, Suomessa aktivoidaan toimet, jotka johtavat materiaalin keräämiseen varastoista 12 tunnin sisällä lähtövalmiiksi. Tätä varten hankkeessa laaditaan parhaillaan toimitusketjun eri vaiheisiin standardoituja menettelyjä, joiden toimivuutta testataan useamman kerran erilaisissa harjoituksissa. 

CBRN-valmiusvarastojen perustaminen tässä laajuudessa Eurooppaan on mitä suurimmassa määrin pilottihanke. Lähes joka päivä projektiryhmän eteen tulee ratkaistavaksi kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Vastauksia ja käytäntöjä etsitään myös jäsenmaiden ja komission yhteisin ponnistuksin.

Tavoitteena on, että vuoden 2023 lopulla olisi olemassa alustavat suuntaviivat siitä, miten EU:n yhteisiä valmiusvarastoja hallinnoidaan, kierrätetään ja otetaan käyttöön sen jälkeen, kun pilottivaihe päättyy vuoden 2026 loppupuolella. Suomessa toteutettavasta hankkeesta saadaan tähän työhön uraauurtavaa tietoa ja kokemusta.     

Tarja Rantala
projektipäällikkö
rescEU CBRN-varastointihanke
@rantala_tarja 

 

Uusimmat

Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 23.2.2024 13:52
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen Kolumni
sisäministeriö Pelastustoimi, 26.1.2024 10:09
Tiedote
sisäministeriö Pelastustoimi, 25.1.2024 14:18