Hyppää sisältöön

Pelastustoimintaa ovat

  • hälytysten vastaanottaminen,
  • väestön varoittaminen,
  • uhkaavan onnettomuuden torjuminen,
  • onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen.

Pelastustoimintaa ovat siis erilaiset sammutus- ja pelastustehtävät sekä vahinkojen rajoittaminen.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on jatkuvassa ympärivuorokautisessa valmiudessa yli 90 pelastustoiminnan ja ensihoidon ammattilaista eri puolilla aluetta, kahdellatoista paloasemalla.

Lisäksi alueella toimii sopimuspalokuntien henkilöstöä 40 sopimuspalokunnassa, kahdessa sotilaspalokunnassa, kahdessa teollisuuspalokunnassa, neljässä meripelastusyhdistyksessä sekä sivutoimista henkilöstöä Tenholassa ja Hangossa.

Pelastustoiminta pystytään toteuttamaan nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti päivittäisissä tilanteissa, suuronnettomuuksissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Linkkiä painamalla siirryt kyseiseen osioon:

Toimintavalmius

Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä:

  • henkilöstön määrästä ja laadusta,
  • kaluston määrästä ja laadusta,
  • ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista,
  • johtamisen organisoinnista sekä
  • pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö vastaanottaa hälytyksen siihen asti, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan.
Pelastustoiminnan henkilöresurssit koostuvat päätoimisesta henkilöstöstä, sivutoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntien henkilöstöstä.

Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä johdetaan pelastuslaitoksen valmiuden säätelyä ja pelastustoimintaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä koostuu päivystävästä päälliköstä, tilannekeskuksesta, päivystävistä palomestareista ja ryhmänjohtajista.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kolme päivystysaluetta ja jokaisella alueella on päivystävä palomestari. Pelastuslaitoksella on perusvalmiudessa ryhmänjohtajina kaksitoista päätoimista paloesimiestä.

Pelastustoiminnan suunnitelmat ovat osa pelastuslaitoksen toimintavalmiutta. Suunnitelmien tarkoituksena on osaltaan varmistaa riskien perusteella tarvittavat voimavarat ja määrittää tarvittavat pelastustoiminnan ja johtamisen toimintamallit.

Pelastustoiminnan suorituskyky on mitoitettu vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Riittävän toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alue on jaettu riskiluokkiin. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että onnettomuustilanteet voidaan hoitaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisilla voimavaroilla.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on suunniteltu myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Sammutusauto kerrostalon pihassa.

Tulipalot

Tulipalo on tapahtuma, jossa tuli aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vahinkoa. Tulipalot voidaan jakaa esimerkiksi rakennus-, maasto, ja liikennevälinepaloihin.  Pelastuslaissa säädetään tulipalojen ehkäisemiseen ja niiden sammuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Lue toimintaohjeet kotona tai naapurissa sattuvan tulipalotilanteen varalle.

Mitä tehdä tulipalon jälkeen?

Pelastaja sammuttaa paloa tikkailta.

Luonnononnettomuudet

Myrskyt, rankkasateet ja tulvat aiheuttavat pelastuslaitoksellemme usein monia samanaikaisia hälytystehtäviä, jolloin apu ei ehdi kaikkialle yhtä nopeasti. Siksi olisikin tärkeää, että jokainen miettii etukäteen, miten toimia luonnononnettomuuksien sattuessa ja varautuu selviämään kotona esimerkiksi ilman sähköä ja vettä. Lisätietoa kotivarasta löydät kodinturvaoppaasta.

Pelastuslaitos voi auttaa, jos myrsky on repinyt katon rakenteita tai puu on kaatunut tai uhkaa kaatua rakennuksen tai tien päälle. Sähkölinjan päälle kaatuneen puun raivaa pääsääntöisesti alueen sähkölaitos.

Pyri estämään tulvivan veden pääsy paikkoihin, jossa se voi aiheuttaa vahinkoa. Tulvavahingot koskettavat tai uhkaavat usein monia rakennuksia yhtä aikaa, joten pelastuslaitos ei pysty auttamaan kaikkia avuntarvitsijoita nopeasti. Monesti apuun tarvitaan myös tehtävään erikoistuneita ammattilaisia.

Pientalon tulvaturvallisuusopas antaa käytännöllisiä vinkkejä, kuinka voit varautua tulviin ja miten voit toimia tulvan aikana ja sen jälkeen.

Lue myös Ilmatieteen laitoksen toimintaohjeet äkkitulviin.

Sahataan kaadettua puuta osiin.

Onnettomuudet vesillä

Jos joudut hätätilanteeseen vesillä, soita hätänumeroon 112 tai meripelastuksen valtakunnalliseen hälytysnumeroon 0294 1000.

Pelastustoiminta sisävesillä

Pelastusviranomaiset johtavat pelastustehtäviä sisävesillä. Kaikilla vakinaisilla pelastusyksiköillämme ja erikseen määritellyillä sopimuspalokunnilla on valmius välittömään pintapelastukseen. Pintapelastus on pelastustoimintaa, joka tehdään veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitteita.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on valmius pintapelastustoimintaan koko alueellaan. Pelastuslaitoksen alueella ylläpidetään vesisukellusvalmiutta Niittykummun, Kirkkonummen, Lohjan ja Tammisaaren paloasemilla.

Pelastustoiminta merellä

Meriliikenteen kasvu on lisännyt vakavien merellä tapahtuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä. Rajavartiolaitos ja rannikon pelastuslaitokset ovat kehittäneet yhteistoimintamenetelmiä merellä tapahtuvien kemikaali- ja muiden onnettomuuksien varalta. Näitä tietoja ja taitoja ylläpidetään vuosittaisilla harjoituksilla.

Rajavartiolaitos johtaa ja koordinoi meripelastusta. Pelastuslaitos osallistuu avustavana viranomaisena pelastustoimintaan ja käyttää apunaan erilaisia kalustoa.
Vesipelastustoimintaa varten pelastuslaitoksella on käytettävissä monenlaisia aluksia ja muuta pelastustoimintaan liittyvää kalustoa.

Pelastuslaitos on varautunut myös muihin vesialueilla tapahtuvien onnettomuuksien hoitamiseen, kuten mm. ensihoitotehtävät saaressa, vesiliikenneonnettomuudet, tulipalo aluksessa tai saaressa.

Pelastaja meloo ponttoonikanootilla.

Vaaralliset aineet ja niiden torjunta

Vaarallisten aineiden onnettomuus on äkillinen, odottamaton ja tahaton tapahtuma, jolla on vahingolliset seuraukset. Vaaralliset aineet on luokiteltu aineiden ominaisuuksien mukaan. Aine on vaarallinen, jos se räjähdys-, palo- tai säteilyherkkyytensä, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle.
Länsi-Uudenmaan alueella sijaitsee useita kohteita, joissa käsitellään ja varastoidaan kemikaaleja laajamittaisesti.

Lisäksi alueen halki kulkevat vaarallisten aineiden rautatie- ja maantiekuljetukset aiheuttavat onnettomuusriskin. Monesti tällaisten aineiden kuljetus- tai säilytysastioiden rikkoutuminen saattaa aiheuttaa suuren vaaran laajankin alueen väestölle, teollisuuden henkilöstölle tai ympäristölle.

Pelastuslaitoksemme on varautunut vaarallisten aineiden onnettomuuksiin. Harjoittelemme alueen riskikohteissa säännöllisesti. Olemme sijoittaneet torjuntakaluston alueella olevien riskien mukaan.

Kaikissa vakinaisissa pelastusyksiköissämme on kalusto vaarallisten aineiden onnettomuuden ensitoimien aloittamiseen. Erikoiskalustoa on lisäksi sijoitettu Lohjan paloaseman vaarallisten aineiden torjuntakonttiin, Espoon raivausyksikköön sekä alueellisesti peräkärryihin ja paloasemille.

Uudenmaan läänin pelastuslaitokset ovat kehittäneet ja yhdenmukaistaneet kalustoa ja hankkineet yhteisen kemikaalintorjuntayksikön. Yksikkö on sijoitettuna Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla, josta yksikkö tavoittaa reilussa tunnissa lähes koko alueen. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen henkilöpuhdistuslinja palvelee koko Uudenmaan aluetta.

Palotarkastaja tarkastaa vaarallisten aineiden merkintöjä.

Eläimen pelastaminen

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole erityistä eläinpelastusyksikköä, vaan hoidamme näitä tehtäviä muiden hälytystehtävien ohessa ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Pienet eläimet herättävät ihmisten hoivavietin ja auttamishalun usein silloinkin, kun sille ei olisi tarvetta. Esimerkiksi hylätyltä vaikuttava linnun- tai jäniksenpoikanen ei todennäköisesti ole hylätty, vaan emot tarkkailevat tilannetta lähistöllä ja palaavat poikasen luo ihmisen poistuttua. Emo on poikasen paras hoitaja.

Ihminen voi aiheuttaa tietämättään luonnonvaraisille eläimille vahinkoa puuttumalla niiden elämään, esimerkiksi vääränlainen ravinto aiheuttaa poikasille kehityshäiriöitä. Mieti aina ensin, tarvitseeko eläin varmasti apua.

Huomioi myös oma turvallisuutesi. Esimerkiksi heikoilla jäillä ja korkeissa paikoissa on parempi, että eläimen tilanteen tarkastaa turvavarusteita käyttävä, koulutettu pelastusalan ammattilainen.

Korkeasaaressa sijaitsevasta Villieläinsairaalasta voit kysyä apua eläimen tilan arvioinnissa. Villieläinsairaalan puhelinnumero on 040 334 2954.

Hirvi jäissä ja pelastajat murtavat jäätä, että se pääsisi rannalle.

Öljyntorjunta

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa alueellaan öljyntorjunnasta maalla, sisävesillä, rannikolla ja sisäsaaristossa. Lisäksi osallistumme pelastustoimintaan Rajavartiolaitoksen johdolla Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa.

Käytämme öljyntorjuntatehtävissä erityiskalustoa, jota varastoidaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntavarastoissa. Ne sijaitsevat Hangossa, Tammisaaressa, Lohjalla, Kantvikissa sekä Espoon keskuspaloasemalla. Pelastuslaitoksen kookkaimmat öljyntorjunta-alukset on sijoitettu tasaisesti koko pelastustoimen alueelle.

Öljyntorjuntapuomia meressä.

Suuronnettomuudet

Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, joka on kuolleiden tai loukkaantuneiden määrän, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän tai onnettomuuden laadun perusteella erityisen vakava.

Suuronnettomuuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, räjähdykset, ydinvoimalaonnettomuudet, sodat, vaarallisten kemikaalien aiheuttamat säteily- tai kemikaalionnettomuudet, laajamittaiset luonnononnettomuudet, vesiepidemiat tai tarttuvat taudit.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on 7 kohdetta, joiden toiminta edellyttää turvallisuusselvityksen laatimista.

Useita pelastusyksiköitä sammutustehtävässä ja paloletkuja kulkee maassa.

Lisätietoja

Pelastuspäällikkö
Tilannekeskus puh. 029 151 2112
lansi-uusimaa(a)pelastustoimi.fi

Anna palautetta