Tampereen Keskuspaloasema 115 vuotta

Tampereen päivänä 1.10.2023 klo 10 – 15 yleisöllä on mahdollisuus vierailla Tampereen Keskuspaloaseman kalustohallissa ja Palomuseossa. Myös Hervannan paloasema on avoinna yleisölle 10 – 15.

115 vuotta sitten, 30.9.1908 kello 13, muutti Tampereen palolaitos Wivi Lönnin suunnittelemalle paloasemalle. Kutsukilpailun ainoa naispuolinen arkkitehti päihitti miehisen rakennuksen suunnittelussa kaikki kollegansa. Tamperelainen Lönn suunnitteli talon, teki sen lujuuslaskelmat ja valvoi rakentamisen. Tuloksena oli arvorakennus, jonka tyyli vieläkin kiehtoo. Rakennuksen valmistuttua sen nimeksi vakiintui Tampereen paloasema. Kun kaupunki sai ensimmäisen sivupaloaseman 1940-luvulla, Satakunnansillan rakennusta alettiin kutsua pääpaloasemaksi. Nimi muutettiin keskuspaloasemaksi vuonna 1978.

Kilpailulautakunta kehui Wivi Lönnin suunnitelmaa toteamalla: ”Suunnitelmassa on kuutiosisällys hyvin käytetty. Huoneistot ovat hyvin järjestetyt. Perheosastolla on eri portaat ja keittäjättären huoneet perheiden huoneiston puolella suunnitelman eduksi.” Wivi Lönn oli nähnyt paloaseman myös kotina, sillä paloasemalla oli perheellisille palosotilaille kahden huoneen asuntoja sekä suuret miehistöhuoneet, joissa poikamiehet asuivat.

Uudella paloasemalla työskenteli 30 miestä. Palomiehen työ oli vaativaa ja edellytti sitoutumista tiukkiin sääntöihin ja kuriin. Alkuvuosina eroamisia tapahtui runsaasti. Monet palosotilaat olivat tulleet maalta ja tottuneet pitkiin työpäiviin, mutta eivät säänneltyyn vapaa-aikaan ja sotilaalliseen kuriin. Palolaitos määräsi lähes kaikesta palosotilaan elämässä. Palosotilas sitoutui olemaan jatkuvasti hälytysvalmiudessa paloasemalla. Lomaa saatiin vain anomalla palopäälliköltä. Vieraita ei paloasemalle päässyt.

Paloasemalla työskenteli usean eri alojen ammattilaisia: palopäällikkö, alipalomestari, ruiskumestari, kersantti, korpraali, palosotilas, konemonttööri, palolennätinteknikko, suutari, räätäli, seppä, keittiöemäntä, palvelijatar, hevostenhoitaja. 1930-luvulla esitetiin kanslistin palkkaamista: ”mies olisi parempi, mutta nainenkin mahdollinen”. Nainen palkattiin.

Alun perin paloasema toimi kotina palohenkilöstölle, mutta vuosien saatossa asuntoja muutettiin toimistoiksi. Vuonna 1949 paloasemalla oli vielä kahdeksan perheen asunnot, jotka muutettiin toimistoiksi vuonna 1967. Pohjoispäässä sijainnut palopäällikön virka-asunto muutettiin toimistokäyttöön 1980-luvulla.

(Tekstin lähteenä käytetty Juhani Katajamäen kirjaa Kepalo 1908-2008.)