Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on horjuttanut meidän kaikkien turvallisuudentunnetta. Uhka ei tällä hetkellä kuitenkaan kohdistu akuutisti Suomeen. On hyvin ymmärrettävää, että moni Suomessa asuva kokee epävarmuutta. Suomi on kuitenkin hyvin varautunut, ja varautumistyötä jatketaan edelleen. Seuraamme ja ennakoimme tilanteen kehitystä ja toimimme sen mukaisesti.
Pelastuslaitokselle on tullut runsaasti kyselyjä väestönsuojista.
Oman tai lähimmän väestönsuojan tiedot löytyvät usein taloyhtiön pelastussuunnitelmasta. Suurin osa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri. Voi kuitenkin olla, että väestönsuoja ei ole omassa talossa. Useampaa taloa varten voi olla yhteissuojia.
Yleiset väestönsuojat on rakennettu suojaamaan liikkuvaa väestöä sekä suuriin kaupunkeihin täydentämään väestönsuojatarvetta. Väestönsuojia on siellä, missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria, eli pääasiassa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Isoille väestönsuojille saattaa olla suunniteltuna käyttöä esimerkiksi sairaanhoidon väistötiloina, jolloin niiden päätarkoitus ei ole alueen asukkaiden suojapaikkana toimiminen.
Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.
Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa. Tällöin pääasiallinen suojautumistapa on sisälle suojautuminen. Viranomaiset ohjeistavat tilanteen vaatiessa niitä, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa.
Lue lisää
72 tuntia on varautumissuositus kotitalouksille
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen - Suomi.fi
