Pelastuspalvelut osana hyvinvointialuetta - vuoden 2023 toimintatilastot on julkaistu

Pirkanmaan pelastuslaitos siirtyi vuoden 2023 alusta osaksi Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Pelastuspalveluiden ensimmäisen toimintavuoden tilastot on julkaistu. Pelastustoimen tehtävien määrä nousi hieman vuonna 2023, mutta ensihoidon tehtävämäärässä havaittiin hienoista laskua ensimmäistä kertaa vuoden 2013 jälkeen. Pelastustoimen osalta paloilmoittimiin ja -varoittimiin liittyvien tehtävien määrä nousi, mutta liikenneonnettomuustehtävien määrä väheni.

Ensihoidon tehtävämäärissä laskua, kaikkia tavoitteita ei saavutettu 

Hyvinvointialueelle siirtymisen yhteydessä yhteistyöalueen ensihoitokeskus, ensihoidon operatiivinen johtaminen ja hyvinvointialueen oma palvelutuotanto yhdistyivät saman palvelulinjan alle. Ensihoidon tehtäviä oli vuonna 72781 kappaletta. Tehtävämäärät laskivat (-3,3%), ensimmäistä kertaa vuoden 2013 jälkeen. 

Kiireellisimpien eli A- ja B-kiireellisten tehtävien saavuttamiselle asetetut palvelutasotavoitteet saavutettiin kahdessa tarkasteluryhmässä kuudesta. Ydintaajama-alueilla 50% tehtävistä tavoitettiin 6,4 minuutissa (tavoite 6 minuuttia) ja 90% 10,6 minuutissa (tavoite 10 minuuttia). Muu taajama -alueilla toteumat olivat 8,1 min (tavoite 8 minuuttia) ja 14,9 min (tavoite 16 minuuttia). Haja-asutusalueilla toteuma oli 16,1 min (tavoite 15 minuuttia) ja 28,0 min (tavoite 30 minuuttia). Vähemmän kiireellisten C- ja D- tehtävien kansalliset tavoitteet saavutettiin. 

Liikenneonnettomuuksien määrässä laskua 

Pelastustoimen tehtäviä oli 9171 kappaletta, eli hieman enemmän kuin vuonna 2022 (9032 kappaletta). Vilkkain viikonpäivä pelastustoimen tehtävissä oli lauantai. Pelastustoimen liikenneonnettomuustehtävät vähenivät selvästi. Vuonna 2023 liikenneonnettomuustehtäviä oli 1275 kappaletta, kun vuonna 2022 tehtäviä oli jopa 1644.  

Tulipalojen määrä pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 tulipaloja oli 1001 kappaletta, joka on 29 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2022 (1030). Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat vähenivät selvästi. Vuonna 2023 näitä oli 423 kappaletta, joka on selvästi vähemmän kuin vuonna 2022 (508 kappaletta). Rakennuspalovaara on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä syntynyttä näkyvää savua, josta olisi voinut kehittyä rakennuspalo, mutta tuli ei ole levinnyt rakenteisiin. 

Paloilmoittimet ja -varoittimet työllistivät edellisvuotta enemmän 

Erilaisten tarkistus- ja varmistustehtävien määrä väheni vuonna 2022, mutta vuonna 2023 niiden määrä kääntyi jälleen nousuun. Erilaisia tarkistus- tai varmistustehtäviä oli 3356 kappaletta (2942 kappaletta vuonna 2022). Näistä automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamia hälytyksiä oli 1687 kappaletta, kun vastaavia hälytyksiä oli vuonna 2022 1499 kappaletta. Palovaroittimien tarkistustehtäviä oli vuonna 2023 570 kappaletta, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 457 kappaletta. Myös muut tarkistus- tai varmistustehtävät lisääntyivät, sillä niitä oli 1099 kappaletta (986 kappaletta vuonna 2022). 

Pirkanmaalla kaksi palokuolemaa ja 13 suuronnettomuutta 

Pirkanmaalla tulipaloissa menehtyi kaksi henkilöä vuonna 2023. Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastamia ihmisiä oli 82. Pelastuslaitos evakuoi ja saattoi turvaan kaikkiaan 324 henkilöä erityyppisissä vaara- tai onnettomuustilanteissa. Onnettomuus luokitellaan suuronnettomuudeksi, mikäli onnettomuudessa kuolee viisi henkilöä, loukkaantuu 10 henkilöä tai omaisuutta tuhoutuu 500 000 euron arvosta. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia tilanteita oli vuonna 2023 Pirkanmaalla 13 kappaletta, yhdeksässä eri kunnassa. 

Valvontatoiminnalla ehkäistään onnettomuuksia 

Valvontatoiminnalla pyritään vähentämään onnettomuuksia sekä niistä aiheutuvia vahinkoja. Toimintaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja määrävälein sekä asuinrakennuksiin että yritys- ja laitoskohteisiin. Säännöllisen valvonnan lisäksi valvontaa suoritetaan myös tarpeen mukaan, esimerkiksi rakennusten käyttöönottoon, toiminnan ja riskitason muuttumiseen tai vaarallisten kemikaalien käyttöön liittyen. Asuinrakennusten valvonnassa ensisijainen valvonnan muoto on paloturvallisuuden itsearviointi, jossa asukkaat arvioivat itse kiinteistön paloturvallisuutta pelastuslaitoksen toimittaman ohjeistuksen perusteella. Itsearvioinnilla tavoitettiin vuonna 2023 14 260 pientaloa sekä 730 kerros- ja rivitaloyhtiötä. 

Asuinrakennuksiin suoritettiin lisäksi pelastuslaitoksen toimesta 2232 määräaikaista palotarkastusta. Asuinrakennusten lisäksi määräaikaista valvontaa kohdennettiin 1596 kohteeseen, joista suurimpia ryhmiä olivat teollisuus- ja varastorakennukset, kokoontumis- ja liiketilat sekä hoito- ja majoitusalan rakennukset. Näissä kohteissa valvonta suoritettiin pääosin määräaikaisina palotarkastuksina, mutta valvonnassa hyödynnettiin tarkoituksenmukaisin osin myös paloturvallisuuden itsearviointia. Muuta kuin määräaikaista valvontaa suoritettiin 3242 kertaa ja asiakirjavalvontaa 1768 kertaa. Valvontatoimintaan liittyviä lausuntoja annettiin 647 kappaletta. 

Turvallisuusviestinnällä ehkäistään onnettomuuksia ja ohjataan toimimaan oikein 

Ihmisten asenteisiin vaikuttamalla voidaan ehkäistä monta tulipaloa, onnettomuutta ja muuta vahinkoa. Pelastuspalveluissa toteutetaan turvallisuusviestintää, jolla lisätään ihmisten turvallisuustietoutta. Turvallisuusviestintää toteutettiin jälleen sosiaalisen median kanavilla sekä turvallisuuskoulutusten ja yleisötapahtumien kautta. Sosiaalisen median kautta tapahtuva vuorovaikutus kasvoi hiukan edellisvuodesta, ja turvallisuuskoulutuksilla ja yleisötapahtumissa tavoitettiin yli 52 000 ihmistä. Vuonna 2024 turvallisuusviestinnän kehittämistä jatketaan lisäämällä muun muassa digitaalisia palveluita. 

Lisätietoja antavat: 

Pelastustoiminta: Pelastuspäällikkö Kari Alanko, kari.alanko@pirha.fi   

Ensihoitopalvelut: Ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu, sanna.hoppu@pirha.fi  

Onnettomuuksien ehkäisy ja siviilivalmius:  Pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen, teemu-taavetti.toivonen@pirha.fi