Nuoria tarvitaan, jotta sopimuspalokunnat pyörivät jatkossakin

Noin kaksi kolmasosaa Etelä-Savon pelastuslaitokselle tulleista tehtävistä on sellaisia, joille hälytetään myös yksi tai useampi sopimuspalokunta. Osan tehtävistä sopimuspalokunnat hoitavat itsenäisesti, osan päätoimisten pelastajien kanssa. Mikkelin esikaupungin sopimuspalokunta on yksi Etelä-Savon sopimuspalokunnista.

– Kaupungeissa sopimuspalokuntien roolina on enimmäkseen tukea vakinaisia pelastajia, mutta pienemmissä asutuskeskuksissa ja kylissä sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä myös itsenäisesti, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo.

Mikkelin esikaupungin sopimuspalokunnalle hälytystehtäviä on ehtinyt kertyä vuosien saatossa paljonkin, sillä vapaapalokuntayhdistys täytti tammikuussa 2025 jo 120 vuotta. Vuonna 2024 esikaupungin sopimuspalokunta hälytettiin tehtävälle lähes 80 kertaa.

Nykyisin esikaupungin sopimuspalokunnassa on reilut 80 jäsentä, joihin kuuluu noin 25 henkilön hälytysosaston lisäksi aktiiviset nuoriso-, veteraani- ja tukiosastot. 

Tutustutaan Mikkelin esikaupungin sopimuspalokuntaan kahden nuoren sopimuspelastajan kautta.

Sopimuspelastaja Paavo Mäkelä: kymmenvuotiaana mukaan

– Minulla on taustallani kai se perinteinen palokuntatarina. Kun näin lapsena paloautoja, kiinnostuin palokunnasta ja isä selvitteli netistä, miten pääsisin toimintaan mukaan. Olin kymmenvuotias, kun liityin Mikkelin esikaupungin sopimuspalokunnan nuoriso-osastolle, Nyt olen ollut mukana jo yli kymmenen vuotta.

– Olen haaveillut aika ajoin ammattipelastajan työstä. Toisaalta pelastusalan tiedot ja taidot kasvavat myös sopimuspalokuntalaisena erilaisia kursseja suorittamalla ja niiden myötä pääsee jo melko lähelle pelastajan monipuolista työtä. Toistaiseksi urasuunnitelmani suuntautuvat muualle, sillä aion kouluttautua sähköasentajaksi.

Sopimuspelastaja Miska Luoma: mielekästä tekemistä

– Minä liityin sopimuspalokuntaan vasta aikuisiällä. Muutin nyt parikymppisenä Mikkeliin opiskelemaan sähköinsinööriksi. Vanhat harrastukset jäivät muuton myötä ja tutkailin, mitä harrastuksia olisi tarjolla. Sopimuspalokuntalaisuus vaikutti mielekkäältä tekemiseltä.

– Osallistuin aluksi hälytysosaston viikkoharjoituksiin. Pelastustoiminnan peruskurssin käytyäni pääsin mukaan hälytystehtäville.

Koulutusten kautta entistä vaativammille tehtäville

– Jotta sopimuspalokuntalainen saa lähteä hälytystehtäville, hänen tulee olla suorittanut pelastustoiminnan peruskurssi. Lisäksi hänen on osallistuttava ainakin 15 harjoitukseen ja vähintään 10 prosenttia hälytyksistä vuosittain, jotta kelpoisuus hälytystehtäville lähtemiseen säilyy. Vaatimukset ovat tärkeitä pelastustoiminnan turvallisuuden kannalta – niin pelastettaville kuin sitä tekeville, kertoo Halmeslahti.

Pelastustoimessa tiettyjen kurssien suorittaminen on vaatimuksena sille, että pääsee suorittamaan muita, vaativampia kursseja, sekä sille, minkä tyyppisille tehtäville saa osallistua.

Molemmat nuoret miehet, Paavo Mäkelä ja Miska Luoma, ovat menossa sammutustekniikan kurssille ja sen jälkeen savusukelluskurssille. Niiden jälkeen he pystyvät hoitamaan myös savusukellustehtäviä, kunhan kuntotestien tulokset pysyvät savusukellusvaatimusten tasolla.

Ilman savusukellustakin kaverukset ovat päässeet jo varsin vaativille tehtäville. Heidän mieleensä on jäänyt iso rakennuspalo Anttolassa.

– Lähdimme Miskan kanssa varikkovalmiudesta hälytykselle puolen yön aikaan ja tulimme takaisin vasta seuraavana iltapäivänä. Tehtävälle kertyi siis pituutta ja lisäksi kireä pakkanen hankaloitti sammutustyötä, kun letkut meinasivat jäätyä, Mäkelä muistelee.

Elinikäinen harrastus

Sopimuspalokuntalaisuus tarjoaa harrastuksen lapsesta senioriksi. Nuoriso-osastolta voi siirtyä hälytys- tai tukiosastolle ja lopuksi veteraaniosastolle. Toki ihan jokaisella sopimuspalokunnalla ei näitä kaikkia osastoja ole.

– Parasta on hyvä porukka ja monipuolinen tekeminen. Viihdymme hyvin yhdessä, mistä kertonee sekin, että moni viettää aikaansa paloasemalla, vaikkei mitään harjoituksia olisikaan, Luoma huomauttaa.

Mikkelin esikaupungin sopimuspalokunnan hälytysosasto harjoittelee ympäri vuoden. Moni sopimuspalokunta pitää viikkoharjoituksista kesätauon, mutta esikaupungin sopimuspalokuntalaiset harjoittelevat kesäkaudellakin. Harjoitusohjelmaa on muutettu silloin niin, että joka toinen harjoitus on pelastustoiminnan harjoittelua, joka toinen liikuntaa.

Esikaupungin sopimuspalokunnan nuoriso-osastossa on 15 jäsentä ja viisi aktiivista vetäjää. Hälytysosastosta saadaan välillä muita kouluttajia avuksi. Toisin kuin hälytysosasto, nuoriso-osasto pitää viikkoharjoituksista kesätauon.

Kesällä kuitenkin osallistutaan palokuntanuorten jokavuotiselle kesäleirille, joka on tänä vuonna Rautalammilla. Neljän vuoden välein palokuntanuoret kokoontuvat kansainväliselle suurleirille. Seuraava suurleiri on heinäkuussa 2026 Turussa.

– Osa lapsista tulee nuoriso-osastolle kaverin tai sisaruksen kanssa. Yksin tulleet voivat olla aluksi ujoja, mutta rohkaistuvat nopeasti. Pidempään mukana olleet pääsevät toimimaan apukouluttajina. Neljä vanhempaa nuorta käy jo hälytysosaston harjoituksissa mukana. Uuden oppiminen jatkuu siellä ja hälytysosaston kalusto ja toiminta tulevat tutuiksi. Kun ikää tulee tarpeeksi ja vaadittavat kurssit on suoritettu, nuoren on helppo lähteä hälytyksille mukaan, kertoo nuoriso-osaston kouluttajanakin toimiva Mäkelä.

Veteraaniosastolle voi siirtyä, kun ikä ja kunto eivät mahdollista enää hälytystehtäville osallistumista. Esikaupungin veteraaniosastossa on 15–20 iäkkäämpää jäsentä, jotka kokoontuvat kerran kuussa ja osallistuvat myös palokunnan yhteisiin tapahtumiin. Veteraanien kertomat palokuntaan liittyvät tarinat ovatkin usein sekä hauskoja että opettavaisia muille sopimuspalokuntalaisille.

Melkein joka ilta asemalla on valot

Mikkelin esikaupungin palokuntayhdistyksen paloaseman tilat Emolassa on remontoitu viihtyisiksi niin, että sopimuspalokuntalaiset viettävät siellä mielellään aikaa.

Aseman kuntosali ja sauna ovat ahkerassa käytössä ja kesällä niitä täydentävät terassi, grilli ja palju. Välillä joku tekee etätöitä, joku toinen pelaa pleikkaria.

Sopimuspalokunnassa järjestetään yhteiset kesäjuhlat ja pikkujoulut. Lisäksi pidetään pilkkikisoja ja järjestetään retkiä. Kalevankankaan koululta on varattu liikuntasalivuoro. Nuorisolle järjestetään omia tapahtumia, kuten laskettelureissuja ja leffailtoja.

– Osaajia on eri aloilta, joten ammatillistakin apua saa. Meillä on esimerkiksi insinöörejä ja yrittäjiä. Ensihoidon kouluttajia löytyy omasta takaa, paloasemalla pyörähtämään tullut ensihoitaja Jaakko Estola huikkaa.