Kurkistus pelastustoiminnan arkeen

Paloasemalla tehdään paljon muutakin, kuin ollaan valmiina lähtemään hälytystehtävälle. Työvuorossa olevat pelastajat ylläpitävät pelastustoiminnan valmiutta huolehtimalla osaamisestaan, kunnostaan ja varusteistaan. Pelastustoimessa on pelastajien lisäksi myös henkilöstöä, joka työskentelee onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, valmiussuunnittelun sekä hallinnollisten tehtävien parissa. Tarkastellaan nyt kuitenkin sitä, mitä kaikkea pelastustoiminnan arkeen kuuluu. 

Palomestari johtaa pelastustehtäviä ja tilannekuvaa 

Etelä-Savon kolme pääpaloasemaa, Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki, ovat miehitettynä ympäri vuorokauden. Kunkin paloasemaryhmän alueella toimii operatiivinen palomestari. Mikkelissä palomestari päivystää 24/7 vuoden ympäri. Savonlinnassa ja Pieksämäellä palomestarit päivystävät kesäkaudella 24/7 ja talvikaudella klo 8–20. 

Palomestarilta vaaditaan päällystötutkinto. Työssään palomestari tarvitsee esimerkiksi hyviä ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä paineensietokykyä. Päivystävän palomestarin tehtävänä on johtaa tilannekuvaa. Palomestari myös varmistaa, että hälytykselle lähdetään riittävällä miehityksellä. 

”Mikkelin paloaseman päivystävä palomestari johtaa suuria ja keskisuuria hälytystehtäviä Mikkelin alueella. Hän vastaa myös pienempien tehtävien johtamisesta Etelä-Savon muilla alueilla. Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen palomestarit tukevat tarvittaessa myös toistensa työtä”, kertoo päivystävä palomestari Janne Vehviläinen Mikkelin paloasemalta.

Palomestari tekee 12 tunnin vuoroja neljän työvuoron jaksoissa: jaksoon sisältyy kaksi päivävuoroa klo 8–20 ja kaksi yövuoroa klo 20–8, jonka jälkeen palomestarilla on 4–6 vapaapäivää. Vapaa jakso voi keskeytyä, jos palomestari hälytetään tuuraamaan toista palomestaria. 

Pelastaja hoitaa monipuolisia pelastustehtäviä 

Pelastajat hoitavat monenlaisia tehtäviä, kuten liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, vahingontorjuntaa, avunantoa ja öljyvahinkoja. Ihmisten ja eläinten pelastaminen on olennainen osa pelastajan työtä. Avuntarve liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa on ilmeistä, mutta välillä sattuu erikoisempiakin tapauksia, joissa ihminen tai eläin on joutunut johonkin kiipeliin ja tarvitsee apua päästäkseen sieltä pois. Pelastajat tekevät myös turvallisuusopastusta ja -neuvontaa sekä palotarkastuksia esimerkiksi päiväkodeissa.

Virkaan valitulla palomiehellä tulee olla pelastajatutkinto. Pelastajan työssä vaaditaan sekä fyysistä että psyykkistä toimintavalmiutta ja paineensietokykyä. Fyysistä kuntoa mitataan vuosittain.

”Pelastajan tulee käydä joka vuosi kuntotestissä, johon kuuluu hapenottokykyä mittaava kuntopyörätesti ja lihaskuntotesti. Testit pitää läpäistä, jotta saa savusukellusluvan. Lisäksi pelastajat käyvät lääkärintarkastuksessa kolmen vuoden välein. Kun 50 vuotta tulee täyteen, tarkastuksessa on käytävä vuoden välein”, kertoo ylipalomies Jani Pylkkänen.

Palomiehen, ylipalomiehen ja paloesimiehen työvuorot kestävät aina 24 tuntia kerrallaan alkaen aamulla klo 8 ja päättyen seuraavana aamuna klo 8. Tämän jälkeen pelastajalla on yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää ennen seuraavaa työvuoroa. Jotta työvuorot ja vapaat saadaan pyörimään, työvuoroja tarvitaan kaikkiaan neljä. Kussakin työvuorossa on aina samat henkilöt, mikä tiivistää yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta vuorossa olevien kesken.

24 tunnin työvuoron aikana hoidetaan aina vuorolle määrättyjä tehtäviä. Niitä ovat esimerkiksi laitteiden ja varusteiden huolto ja tarkastukset, koulutukset ja harjoitukset, joilla pelastajat ylläpitävät ja kehittävät omaa osaamistaan, sopimuspalokunnille pidettävät kurssit ja harjoitukset sekä kunnon ylläpitäminen. Pitkän työvuoron aikana toki myös levätään ja pidetään ruoka- ja kahvitaukoja.

Minuutin lähtövalmiudessa

Kaikilla pääpaloasemilla on minuutin lähtövalmius tehtävälle. Mikkelin paloasemalla työvuorossa on 4−7 henkilöä: palomestari, paloesimies ja 3−5 palomiestä. Muilla pääpaloasemilla, Pieksämäellä ja Savonlinnassa, työvuorossa on 4–6 henkilöä: palomestari, paloesimies ja 3–4 palomiestä.

Hälytykset pelastustehtäville tulevat hätäkeskuksen kautta. Suomessa on kuusi hätäkeskusta. Etelä-Savosta soitetut hätäpuhelut ohjataan Kuopion hätäkeskukseen. Hätäkeskuksessa tehdään arviointi avuntarpeesta ja välitetään tehtävät pelastus-, poliisi- tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaiselle. Hätäkeskus tekee myös arvion, kuinka kiireellinen tehtävä on ja onko kyseessä pieni, keskisuuri vai suuri tehtävä eli minkä vasteen tehtävä saa ja mitä yksiköitä tehtävälle hälytetään.

Kalustoa moneen tarpeeseen

Pelastustoiminnassa tarvitaan monenlaista kalustoa ja myös sitä henkilöstöä, joka vastaa niiden hankinnasta ja huollosta. Sammutusauton eli sen perinteisen paloauton lisäksi valikoimaan kuuluu esimerkiksi säiliöauto, pelastusauto, raivausauto, puomitikasauto, miehistöauto, pelastussukellusauto, pelastus- ja öljyntorjunta-alus, hydrokopteri, mönkijä ja moottorikelkka. 

”Vuorossa oleva yksikkö lähtee tehtävälle aina sammutusautolla. Tarvittaessa matkaan lähtee myös säiliöauto tai raivausauto. Säiliöauto lähtee aina rakennuspalokohteeseen. Sitä voidaan käyttää myös suoja-autona esimerkiksi liikenneonnettomuuspaikalla. Raivausautoa käytetään paitsi raivaustehtävillä myös tilanteissa, jossa tarvitaan erikoisköysiä. Puomitikasauto on apuna korkeiden kohteiden pelastustehtävissä. Hydrokopteri on puolestaan tarpeellinen kelirikon aikaan, kun jäät ovat heikkoja”, luettelee Pylkkänen.

Sopimuspalokunnat tukena pelastustehtävien hoidossa

Etelä-Savossa on kolmen pääpaloaseman lisäksi 27 sopimuspalokuntaa, joista osassa on myös vakinaista henkilöstöä. Kaikkiaan sopimuspalokunnissa on noin 500 jäsentä. Sopimuspalokuntalaiset toimivat monenlaisissa pelastustehtävissä Etelä-Savon päätoimisten pelastajien tukena. 

Kaupunkien ulkopuolella ensimmäisenä hälytettävä on yleensä sopimuspalokunnan pelastusyksikkö. Syrjäseudulla pienet tehtävät hoidetaan usein pelkästään sopimuspalokuntien voimin. Palokuntalaiset tekevät myös ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä tapahtumissa, neuvomalla ja kouluttamalla. 

Useimmiten sopimuspalokunnan yksikkö lähtee liikkeelle 5–15 minuutin kuluessa hälytyksestä. Sopimuspalokunta voi suorittaa tehtävän yksin tai yhdessä useamman muun palokunnan kanssa.

Hälytystehtäville osallistuvalta sopimuspalokuntalaiselta vaaditaan täysi-ikäisyyden lisäksi vähintään pelastustoiminnan peruskurssin suorittaminen sekä hyväksytyt terveydentilan tarkastukset ja fyysisen kunnon testit savusukelluspätevyyden omaavilta sammutushenkilöiltä.

Oman paikkakunnan sopimuspalokuntaan voi osallistua myös esimerkiksi nuoriso-osaston tai palokuntanaisten toiminnan kautta. Lue lisää sopimuspalokunnista.