Kansainvälisen yhteistyön tarve pelastustoimessa kasvaa

Tänään vietetään kansainvälistä pelastajan päivää. Pelastustoimintaa tehdään paitsi oman pelastuslaitoksen alueella, myös yhteistyössä muiden Suomen pelastuslaitosten kanssa ja yli maamme rajojen.

Kansainvälistä toimintaa on tehty Etelä-Savossa jo pitkään. 

– Pelastustoimen avunantoryhmä nimeltä USAR, Urban Search and Rescue, oli asiantuntijoista koottu porukka, joka oli kouluttautunut kansainvälisille avunantotehtäville. Tehtävälle lähtö oli jo lähellä Nepalin maanjäristyksen aikaan, mutta lopullista lähtökäskyä ei sitten tullutkaan, kertoo palomestari Jarno Laikola, joka on yksi kansainvälisen pelastustoiminnan aktiivisista toimijoista Etelä-Savossa. 

Nyt USAR-muodostelman toiminta on jo päättynyt, mutta Suomessa on tekeillä kaksi uutta muodostelmaa. Muodostelmat ovat henkilöstöstä ja kalustosta koostuvia toimintayksiköitä, joita voidaan lähettää muodostelman tarkoitusta vastaaville tehtäville. 

Pelastusopisto koordinoi tällä hetkellä kolmea muodostelmaa, maastopaloihin erikoistunutta GFFF-V-muodostelmaa (tulipalojen sammutus ajoneuvoja hyödyntäen), suurtehopumppaukseen esimerkiksi tulvatilanteissa keskittyvää HCP-muodostelmaa sekä teknisen avun tukitiimiä (TAST). 

Etelä-Savon pelastuslaitos on mukana GFFF-V-muodostelmassa yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten kanssa. 

Muodostelmien toteutukseen on saatu EU:n rahoitusta. Yleensä muodostelmat ovat toiminnassa seitsemän vuoden ajan. 

Molemmat uudet muodostelmat rekisteröidään EU:n pelastuspalvelumekanismiin.

– Kansainvälistä pelastustoimen apua pyydetään yleensä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. EU-mekanismi välittää pyynnön jäsenmaille, jotka arvioivat, voivatko vastata pyyntöön. Esimerkiksi Nepalin maanjäristystilanteessa Suomi vastasi EU-mekanismille avunantopyyntöön myönteisesti, mutta Nepal ei sitten tarvinnutkaan Suomen apua. Kansainvälinen pelastustoiminnan auttaminen perustuu siis aina lopulta avunpyytäjämaan ja avunantajamaan väliseen sopimukseen, Laikola kuvaa pelastuspalvelumekanismin periaatetta.

Metsäpalomuodostelman tueksi on hankittu palojen sammutuksiin suunniteltu erikoisvälineistö Mörkö. Muodostelmaan kuuluva porukka sai teknisen osaamisen koulutusta nyt huhtikuussa Mikkelissä ja Pieksämäellä. Taktisen osaamisen koulutusta on luvassa syksyllä. 

– Tavoitteena on, että Suomessa on metsä- ja maastopalojen sammutukseen erikoiskoulutuksen saanut porukka, jota voidaan hyödyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Tämän kevään koulutuksissa varauduttiin samalla tulevaan maastopalokauteen, Laikola kertoo. 

Pelastusopisto vastaa Suomessa kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksista. Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi tulee käydä ensin, jonka jälkeen voi kouluttautua lisää esimerkiksi teknisen avun tukitiimin (TAST) tehtäviin tai erilaisiin asiantuntijatehtäviin logistiikan, terveydenhuollon tai ympäristöturvallisuuden aloilla. Henkilöstön, kaluston ja välineistön siirtely on varsin vaativa prosessi jo kotimaassakin, saatikka sitten ulkomailla, joten kuljetustekniselle osaamiselle on selvä tarve. 

Myös yksittäisten asiantuntijoiden apua tarvitaan

Muodostelmien toiminta perustuu pelastuslaitosten resursseihin, joten niihin pääsee mukaan vain pelastuslaitosten kautta. Kansainvälisessä pelastustoiminnassa tarvitaan kuitenkin myös yksittäisten asiantuntijoiden erityisasiantuntemusta, jota annetaan jatkuvasti ilman muodostelmaakin. 

Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastus- ja turvallisuuspalveluissa tietojärjestelmäasiantuntijana toimiva Matti Luoto on yksi kansainväliseen pelastustoimintaan kouluttautuneista erityisasiantuntijoista. Hän on erikoistunut teknisen avun tukitiimin (TAST) toimintaan.

Vuonna 2020 Luoto oli kansainvälisellä pelastustehtävällä Beirutissa, jossa satamaan varastoitu ammoniumnitraatti aiheutti räjähdyksen ja valtavat tuhot laajalle alueelle. Muutoin Luoto on ollut mukana monissa harjoituksissa ja toiminut myös harjoituksen johtajana.  

Kansainvälisessä pelastustoiminnassa on kyse solidaarisuudesta, olemme valmiita auttamaan toisiamme. Muodostelmat ja yksittäiset asiantuntijat muodostavat yhden suuren yhteisön. Vaikka jokaisessa maassa on omat käytäntönsä ja varusteensa, pelastustyöhön osallistuvat ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia, Luoto toteaa.

Pelastuslaitoksille kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen varautuminen on lakisääteinen tehtävä.  

Jarno Laikola oli viime vuonna mukana Kreikan maastopalojen sammutuksessa. Hän on osallistunut myös Ilmatieteen laitoksen vetämiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa on mietitty, miten sääilmiöiden ennustettavuutta voitaisiin kehittää ja valmistautua entistä paremmin ennalta luonnonilmiöiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ja poikkeukselliset sääolosuhteet tulevat lisääntymään. Tarve kansainväliselle avulle tulee varmasti jatkossa lisääntymään, Laikola arvelee.