Ihmisen toiminta suurin tulipalojen aiheuttaja

Palokunta näkyy ja kuuluu kauas, kun se ajaa hälytysvalot vilkkuen ja -äänet soiden onnettomuuspaikalle. Pelastustoimessa tehdään kuitenkin paljon myös sellaista onnettomuuksia ehkäisevää työtä, joka ei suurelle yleisölle näy. Palotarkastuksilla ja palontutkinnalla pyritään parantamaan paloturvallisuutta niin, että tulipaloja ei syttyisikään tai niiden vaikutukset olisivat pienemmät.

Rakennuspaloja on sattunut Etelä-Savossa 2020-luvulla noin kuutisenkymmentä vuodessa, ja viime vuosina ne ovat olleet laskusuunnassa. Rakennuspaloissa loukkaantuu tai kuolee selvästi vähemmän ihmisiä kuin vaikkapa liikenneonnettomuuksissa, mutta tulipalojen aineelliset ja usein myös henkiset menetykset ovat suuria.

Sammutustehtävällä tärkeimpänä onkin aina ihmisten ja eläinten pelastamisen jälkeen huolehtia palon sammuttamisen ohella siitä, ettei tuli pääse leviämään esimerkiksi viereisiin rakennuksiin ja aiheuttamaan lisätuhoja.

”Ihmishenkien menetykset ovat tulipaloissa vuosikymmenten saatossa vähentyneet, kun paloturvallisuuslaitteet, rakennustekniikka ja -materiaalit ovat kehittyneet, palo-osastoinnit lisääntyneet ja myös ihmisten oma toiminta muuttunut. Entistä harvempi esimerkiksi tupakoi sisällä. Myös palovaroittimien määrä ja alkusammutusvälineet ja -taidot ovat monessa kodissa paremmalla mallilla kuin ennen”, arvioi Savonlinnan paloasemalla työskentelevä paloinsinööri Juha Paunonen.

Etelä-Savon pelastuslaitos kohdentaa palotarkastuksia onnettomuusriskien perusteella. Palotarkastusten kohteena ovat rakennukset, joissa onnettomuudet ovat keskimäärin yleisimpiä, tai missä onnettomuus aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

Palotarkastaja etsii paloturvallisuutta vaarantavia tekijöitä

Palotarkastuksia tehdään esimerkiksi oppi- ja hoitolaitoksiin, ravintoloihin, majoituspaikkoihin ja maatiloille. Palotarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, ovatko poistumisreitit ja opasteet käyttökelpoisia, onko palo-osastointi pysynyt kunnossa, säilytetäänkö ja käytetäänkö kemikaaleja turvallisesti ja toimivatko laitteistot, kuten palovaroittimet, hormit, savunpoisto- ja sammutuslaitteistot. Palotarkastuksessa käydään myös läpi kohteen pelastussuunnitelma.

Tarkastus tehdään myös riskiperusteisesti, kun käyttöön otetaan uusi rakennus tai jo olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoitus merkittävästi muuttuu; esimerkiksi liiketilana ollut rakennus otetaankin asuin- tai majoituskäyttöön. Näitä tarkastuksia tehdään yhteistyössä kuntien rakennusvalvontojen kanssa sovitulla tavalla.

Ylimääräinen palotarkastus voidaan tehdä yleisötilaisuuteen tai vaikkapa kohteeseen, josta nuohooja on ilmoittanut paloturvallisuuspuutteesta. Tarkastus voidaan myös tehdä kohteeseen, jonka palo- ja henkilöturvallisuus heikentyy tilapäisen käyttötarkoituksen muutoksen takia.
Etelä-Savon hyvinvointialueella ilmoituksen paloturvallisuuspuutteesta voi tehdä myös kotihoidon tai sosiaalipalvelujen henkilöstö, ensihoito ja poliisi.

”Teemme hyvinvointialueella yhteistyötä kotona asuvien ikäihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Pelastustoimen asiantuntijat ovat kouluttaneet kotiin vietävien palvelujen parissa työskenteleviä tekemään turvallisuushavaintoja, jotta mahdolliset turvallisuusriskit tunnistettaisiin ja voitaisiin korjata”, riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä kertoo.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella palotarkastuksia tekee neljä onnettomuuksien ehkäisytyön parissa työskentelevää. Lisäksi palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet tekevät tarkastuksia ja niihin liittyvää työtä pelastustoimintatyönsä ohella.

Asuinrakennusten ja loma-asuntojen turvallisuuden valvonta perustuu rakennuksen omistajan itsearviointiin.

”Kaikki Etelä-Savon asuinalueet tulevat arvioiduksi kymmenen vuoden välein. Olemme tehostamassa käytäntöä niin, että vastaajalla olisi mahdollisuus tehdä arviointi paperilomakkeen sijasta myös sähköisenä. Toki säilytämme mahdollisuuden myös paperisen arvion tekemiseen, sillä maakunnan asukkaissa on paljon ikäihmisiä”, toteaa Jämsä.

Palontutkija selvittää tulipalon syyn vastaavien tulipalojen ehkäisemiseksi

Tulipalon sammutuksen jälkeen pyritään selvittämään aina myös tulipalon syttymissyy ja tapahtumien kulku. Palontutkinnassa arvioidaan palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku. Lisäksi kartoitetaan palovahingot ja niiden laajuuteen vaikuttaneet tekijät.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella palontutkintaa tekee muiden töidensä ohella seitsemän koulutettua palontutkijaa. Heidän lisäkseen kahdeksalla henkilöllä on valmiudet palontutkinnan tekemiseen ja he auttavat tarvittaessa varsinaisia palontutkijoita.

Pelastuslaitoksen palontutkinnan lisäksi palonsyyntutkintaa tekee poliisi. Onnettomuustutkintakeskus tutkii suuronnettomuudet ja heillä on myös mahdollisuus ottaa muita onnettomuuksia tutkittavakseen. Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Aluehallintoviraston työsuojelu tekevät tutkintaa omiin viranomaistoimintoihinsa liittyen. Osalla vakuutusyhtiöistä on myös omaa tutkintaa vakuutuskorvausasioihin liittyen.

”Yleisin tulipalon syy on ihmisen toiminta, vasta sen jälkeen koneessa tai laitteessa ollut vika. Useimmiten tilanne saattaa johtua erehdyksestä, unohduksesta tai laitetta on käytetty väärällä tavalla. Iso osa paloista syttyy ruoanvalmistuksessa, huolimattomasta tulen käsittelystä tai tulisijojen tai hormien nuohouksen puutteesta tai virheellisestä käytöstä”, Jämsä luettelee.

Tulipaloissa kuolee vuosittain Suomessa noin viisikymmentä ihmistä. Etelä-Savossa palokuolemia on sattunut vuosittain 0–5 tapausta. Useimmiten menehtynyt on mies ja tulipalo on syttynyt tupakasta tai on toimittu päihteiden vaikutuksen alaisena.

”Moni tulipalo on saatu sammutettua alkutekijöihinsä asukkaan ripeän ja neuvokkaan toiminnan ansiosta. Jokaisessa kodissa tulisikin huolehtia, että alkusammutusvälineitä löytyy ja myös taitoa käyttää niitä. Toki tärkeintä on, että palovaroittimet ja poistumisreitit ovat kunnossa", Paunonen neuvoo ja jatkaa:

"Sankariksi ei kenenkään tule oman henkensä uhalla ryhtyä, vaan poistua ripeästi turvaan ja soittaa apua hätänumerosta. 112-mobiilisovellus kannattaa ladata älypuhelimeen, antaa sille paikannusoikeudet ja käyttää sitä hätäpuheluihin.”