Pelastuslaitokselle osoitettuja kysymyksiä väestönsuojelusta, säteilystä ja omatoimisesta varautumisesta. Pelastuslaitoksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalaan ja Suomeen ei kohdistu uhkaa tällä hetkellä.
Väestönsuojelu
Väestönsuojelu on väestönsuojaamista sotien, aseellisten selkkausten tai taistelujen aikana.
Väestönsuoja ja väestönsuojaaminen
Pohjois-Karjalassa väestönsuojat ovat valtaosaltaan kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Väestönsuojat löytyvät pääasiassa suurempien taloyhtiöiden sekä työpaikkarakennusten yhteydessä ja ovat näiden asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojia on myös julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi koulut ja kirjastot, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Pienemmissä taloyhtiöissä, omakotialueilla ja maaseudulla ei ole väestönsuojia. Tällöin asukkaat huolehtivat itse suojaustoimista ja silloin suojaudutaan sisätiloihin. Pelastuslaitos antaa ohjeet tilapäisten suojien rakentamisesta samassa yhteydessä, kun viranomaismääräys annetaan väestönsuojien käyttöönottamisesta
Pohjois-Karjalassa väestönsuojelun yhtenä keinona on väestön siirtäminen turvallisemmalle alueelle tilanteen niin vaatiessa. Viranomaiset antavat tarvittavat ohjeet myös väestön siirroista.
Kiinteistön pelastussuunnitelmassa on kerrottu, onko kiinteistössä väestönsuojaa sekä missä se sijaitsee. Väestönsuojaa voi tarvittaessa selvittää Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta palotarkastus@pkpelastuslaitos.fi tai rakennuslupa-asiakirjoista.
Väestönsuojan hoitaminen
Väestönsuojasta vastaa rakennuksen omistaja. Jokaisessa väestönsuojassa tulee olla nimetty ja koulutettu väestönsuojanhoitaja. On suositeltavaa, että väestönsuojanhoitaja on kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän on kyseisen suojan sisällä. Kiinteistöhuolto voi auttaa väestönsuojaan liittyvissä ylläpito ja huoltotoimissa. Esimerkiksi kiinteistöhuollolla ei ole välttämättä resursseja tarvittaessa laittaa kaikkia kunnossapitämiensä kiinteistöjen väestönsuojia käyttökuntoon.
Väestönsuojan käyttöönotto
Viranomaiset ilmoittavat viranomaismääräyksenä väestönsuojan käyttöönotosta. Käyttökuntoon laittamiseksi on 72 tuntia aikaa. Käyttöönoton tekee väestönsuojanhoitaja.
Milloin tulee suojautua väestönsuojaan?
Viranomaiset antavat käskyn suojautumisesta. Usein miten sisälle suojautumisen on riittävä toimenpide.
Onko väestönsuoja kunnossa?
Väestönsuojan omistajan on varmistettava väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnossa pysyminen sekä varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. 10 vuoden välein tulee tehdä suojan tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2020/01/VSS_vuosihuolto.pdf
Suojautuminen
Sisälle suojautuminen on yksi vaaratilanteiden toimintamalli, eikä sinänsä liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan. Sisälle suojautuminen voi tapahtua esimerkiksi myös kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, sen keltainen hätäpysäytyspainike löytyy yleensä aulatilan seinältä. Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta.
Suojaudu ensisijaisesti sisätiloihin - siirry väestönsuojaan vasta viranomaisen käskystä.
Kotivara
Väestönsuoja-asioista riippumatta kuntalaisen yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa jo normaalina-aikana on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esim. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.
Lisää väestönsuojelusta https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/
Säteily
Suomessa valtakunnallisesti säteilyvalvonnasta vastaa säteilyturvakeskus STUK. Realiaikaista säteilytilannetta voi seurata https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/sateilytilanne-tanaan
Pohjois-Karjalassa on 15 kpl STUKin automaattisia säteilyvalvonta-asemia pelastusasemien yhteydessä. Normaalisti taustasäteily on 0,04–0,3 µSv/h (mikrosieverttiä tunnissa). Automaattiset mittausasemat hälyttävät annosnopeuden ylittäessä 0,4 µSv/h, joka varmistetaan käsimittauksella. Säteilytilanteissa sisälle suojautumisen raja on 100 µSv/h. Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.
Joditabletti otetaan vain viranomaisten määräyksestä.
