Kolarinlahden pitkäkestoisen öljyntorjuntatehtävän opit käytäntöön

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on laadittu raportti Kolarinlahden öljyntorjuntatehtävään liittyen. Lauritsalan paloasemalla toteutettiin myös palautetilaisuus asianosaisille.

Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta päätyi prosessivikaantumisen seurauksena huhtikuussa 2023 1 100 l:n verran muuntajaöljyä jäähdytysveden purkuputkea pitkin Saimaan Kolarinlahteen. Vuodon aikana järvi oli jäässä. Öljyvuodon seurauksena pelastusviranomainen käynnisti pitkäkestoisen ja mittakaavaltaan laajan öljyntorjuntatehtävän aikavälillä 17.4. – 14.6.23. Öljyntorjuntatehtävän teki pelastusviranomaisen osalta poikkeukselliseksi vuodon ja siitä seuranneiden torjuntatoimien ajoittuminen keväällä vuodenajan vaihtumisen aikaan, torjuntatehtävän pitkäkestoisuus sekä resurssin sitovuus. Ymmärrettävistä syistä Saimaan vesistöön kohdistuneeseen öljyvuotoon sekä sen torjuntatoimenpiteiden onnistumiseen kohdistui myös laaja yhteiskunnallinen kiinnostavuus. 

Vaikka tapahtuma itsessään oli valitettava onnettomuus, on jokaisesta onnettomuudesta tärkeä kerätä tietoa toiminnan kehittämisen vuoksi talteen. Tässä onnettomuuden hoitamisessa oli käytettävissä edellisen pitkäkestoisen tehtävän, Taipalsaaren turvatuotantoalueen palosta kerätyt huomiot ja kehittämisideat. Tehtävän hoitamisen kannalta oli keskeistä tukeutua lähipaloasemaan. Joutsenon asemalla toimi johtokeskus, kaluston huolto sekä torjuntatehtävään sidottu henkilöstö.  Yhteistyö Kemiran kanssa toimi ketterästi lyhyen välimatkan vuoksi. Alueelta löytyy myös paljon sopimuspalokuntalaisia sekä päätoimista henkilöstöä, jonka lähialuetuntemus olivat tärkeä apu.
Tehtävän hoidossa käytettiin pelastuslaitoksen omaa kalustoa sekä kerättiin vapaata öljyntorjuntakalustoa laajalta alueelta. Pelastuslaitoksella oli käytössään uusinta tekniikkaa tehtäväalueen tiedustelussa, esimerkiksi miehittämättömiä ilma-aluksia (UAS) sekä kauko-ohjattu vedenalainen ajoneuvo (vedenalainen drone).

Operatiivisen toiminnan ohella tilannekuvan jakaminen ja viestintä olivat keskeisessä roolissa. Nopeasti tunnistettiin keskeiset toimijat alueella, joiden kautta tieto tilanteen etenemisestä ja edelleen viestintä sekä vuoropuhelu on tärkeä käydä. Pelastuslaitokselle tilannekuvan muodostamisen kannalta oli toiminnan harjoittaman ympäristökonsultin tarjoama tieto. Keskeisiä toimijoita alueella olivat toiminnanharjoittaja (Kemira) sekä tätä edustavan ympäristökonsultti, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijat, Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimen sekä vahinkoalueella toimivien paikallisten yhdistykset eli Karsturannan kyläyhdistys ja Joutsenon veneseura sekä paikalliset ammattikalastajat. Vapaaehtoisten apu torjuntatoimissa oli merkittävää.

Kemiran antaman palautteen mukaan yhteistyö pelastuslaitoksen ja muiden tilanteeseen liittyneiden asianosaisten kanssa oli erittäin opettavaista ja mielenkiintoista. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen johtokeskus toimi Kemiran mukaan vahvana linkkinä operaation ajan. Tiedottaminen viranomaisille, medialle ja lähialueen asukkaille ja yhteisöille onnistuttiin pitämään yhtenäisenä, samansisältöisenä, ja sen tarvetta arvioitiin jatkuvasti tilannekuvan kehittyessä. Erityismaininnan ansaitsee kyläyhdistyksen oma-aloitteinen tiedottaminen jäsenilleen.

Päätökset toimenpiteistä operaation aikana tehtiin harkitusti ja nopeasti, vaikka vastaavanlaisesta öljyntorjunnasta ei ollut aiempaa kokemusta (talviolosuhteet / jääpeite).

Kemiran näkemyksen mukaan pelastuslaitoksella oli innovatiivinen tapa kokeilla erilaisia torjuntatapoja / -menetelmiä. Ympäristökonsultin toiminta tuki alusta alkaen hyvin pelastuslaitoksen, muiden viranomaisten sekä Kemiran tarpeita.

Lisätietoja: palopäällikkö Esa Viiru