Esko Koskinen, pitkän linjan pelastustoimen ammattilainen aloitti pelastusylijohtajana
Esko Koskinen aloitti pelastusylijohtajana 1.10.2013. Ensimmäinen virallinen tehtävä oli osallistuminen Euroopan unionin pelastusylijohtajakokoukseen Vilnassa 1.-2.10. – Tämä kuvaa hyvin pelastusylijohtajan tehtäväkenttää. Kotimaisen pelastustoimen johtamisen lisäksi kansainvälisen yhteistyön rooli työssä on suuri, toteaa Koskinen
Vankka kokemus pelastustoimen kehittämistehtävistä
Esko Koskinen siirtyi virkaan pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. Koskinen on toiminut ministeriössä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1974 lukien. Hän on ollut mukana pelastustoimen keskeisissä kehittämishankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa, pelastustoimen alueellistamisessa sekä Pelastusopiston sijoittamisessa Kuopioon.
- Pelastusylijohtajaksi oli helppo siirtyä. Tehtävät ja prosessit ovat tuttuja samoin kuin työtoverit. Uudessa virassa pitää pystyä irtautumaan vanhoista tehtävistä ja ajattelumalleista ja katsoa jatkossa omaa tehtäväkenttää laajemmalla perspektiivillä. Lähikuukaudet tulevat olemaan omassa työssä muutoksen ja vanhasta irtioton aikaa, määrittelee Koskinen.
Keskeiset haasteet pelastustoimessa lähivuosina
Hallitus on sopinut syksyn budjettiriihessä rakenneuudistuksen käynnistämisestä. Ohjelmalla pyritään julkisen talouden kestävyysvajeen poistoon niin, että julkisen talouden palvelut ja etuudet pystytään rahoittamaan tulevaisuudessa. Yksi keskeinen tasapainottamisen kohde rakenneuudistuksessa on kuntien talous.
Pelastuslaitokset ovat kunnallisia toimijoita. Pelastustoimen osuus kuntien kokonaistaloudesta on pieni verrattuna esimerkiksi sosiaali- ja terveys- tai opetustoimeen. Kuitenkin, kun kuntien tehtäviä järjestetään uudelleen tai tehdään uudistuksia kuntarakenteisiin, sillä on aina myös vaikutus pelastustoimeen. - Meidän pelastusosastolla tulee huolehtia siitä, että muutokset ja säästöt pelastustoimessa tehdään niin, että pelastuslaitokset säilyttävät korkean toimintakykynsä eikä kansalaisten turvallisuus säästötalkoissa vaarannu, toteaa Koskinen.
Sisäisen turvallisuuden alalla on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia viime vuosina. Hätäkeskusuudistus vähentää hätäkeskusalueiden määrän kuuteen vuoteen 2014 mennessä ja poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanon jälkeen poliisilaitoksia on jäljellä enää 11. -Pelastustoimen aluejako pitää myös ottaa arviointiin lähiaikoina. Alueellisia pelastuslaitoksia on 22 ja määrää vähentämällä voitaisiin saada aikaan säästöjä tai saada nykyisillä resursseilla enemmän aikaan, linjaa Koskinen.
Pelastustoimen siirtäminen kunnallisesta toiminnasta valtiolliseksi on ollut myös esillä. Mikäli päätös valtiollistamisesta tehdään, muutokseen pitää Koskisen mukaan varata riittävästi aikaa, jotta se voidaan toteuttaa hallitusti.
Pelastustoimessa on käynnissä isoja kehittämishankkeita
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä on parhaillaan käynnissä selvitystyö. Koskisen mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan keskittyvä pelastustoimen osaamiskeskus olisi tervetullut lisä pelastustoimintaa ohjaavan ministeriön ja operatiivisten pelastuslaitosten välille. Osaamiskeskuksen perustamisen yhteydessä arvioitaisiin samalla aluehallintovirastojen pelastustoimen vastuualueen tarve uudelleen.
Toinen keskeinen käynnissä oleva hanke on yhtenäisen tietojärjestelmän käyttöönotto kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2015 aikana. Uudella hätäkeskustietojärjestelmällä ohjataan hätäpuheluita valtakunnallisesti.
Pelastusosastolla arvioidaan toimintaa ja prosesseja
Ministeriössä on käynnistynyt organisaation ja toimintatapojen uudistaminen, jonka osana talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään. Pelastusosastolla käydään samassa yhteydessä läpi laajemminkin osaston prosesseja ja tehtävien järjestämistä.
Arviointi on jo aloitettu henkilöstölähtöisesti eri työryhmissä. Tavoitteena on tehdä tarvittavat uudistukset organisaatioon vuoden loppuun mennessä. - Osaston yksiköiden yhdistäminen saattaa olla tarkoituksenmukaista samalla, kun osaston johdon tehtäviä uudistetaan. Itse pyrin johtajana olemaan lähellä työntekijöitä ja tukemaan myös nuorten esittelijöiden siirtymistä haasteellisiin kehittämistehtäviin. Iloinen, työteliäs ja innovatiivinen ilmapiiri osastolla auttaa vastaamaan pelastustoimen lähivuosien haasteisiin, toteaa Koskinen.