Väestönsuojelun kehittäminen vaatii vastuiden selkiyttämistä ja resursseja

Väestönsuojelun kehittäminen on tärkeä osa yhteiskunnan laaja-alaista varautumista. Juuri valmistuneen väestönsuojelun tilaa tarkastelevan raportin mukaan suomalaisessa väestönsuojelussa on paljon vahvuuksia, mutta myös monia kehityskohteita.

Väestönsuojelun nykytila ja kehittämistarpeet -selvityshankkeen loppuraportti on valmistunut. Väestönsuojelu tarkoittaa siviiliväestön suojaamista aseellisilta hyökkäyksiltä. Esimerkiksi väestön varoittaminen, evakuoinnit, pelastustoiminta ja suojaaminen väestönsuojiin ovat väestönsuojelutehtäviä.

Raportissa tarkastellaan väestönsuojelun nykytilaa ja sääntelyyn liittyviä kehittämistarpeita sekä poikkihallinnollista varautumista ja tarpeita yhteistyön kehittämiseksi.

− Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta väestönsuojelun tarkastelu ja kehittäminen kokonaisuutena ovat tärkeä osa yhteiskunnan varautumista. Väestön suojaamiseen varautumisen riittävän tason saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä samoin kuin sotilaallinen puolustus. Nyt valmistuneessa raportissa on hyödynnetty myös Ukrainan väestönsuojelusta saatuja havaintoja, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriön pelastusosastolta sanoo. 

Kehityskohteina muun muassa vastuiden selkiyttäminen, henkilöstöresurssit ja rahoitus

Eri viranomaisten toimintaa, sääntelyä ja vastuita tulisi selkiyttää sekä varautumisessa että väestön suojaamisessa sodan aikana. Pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevaa operatiivista suorituskykyä väestönsuojelussa tulisi vahvistaa.

Väestönsuojeluun liittyvää sääntelyä on nykyään lähes ainoastaan pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä. Eri toimijoiden vastuut tulisi tunnistaa nykyistä selkeämmin ja tarvittaessa sääntelyä tulisi lisätä muiden hallinnonalojen lainsäädäntöön.

Keskeisimpiin väestön suojaamiseen liittyviin kehittämistoimiin tulee osoittaa riittävästi rahoitusta. Rahoituksen lisäksi tulisi varmistaa, että poikkeusoloissa saadaan käyttöön väestönsuojelun kannalta välttämättömät henkilöresurssit. Tätä edesauttaisi esimerkiksi siviiliviranomaisten henkilöstöä koskevan rekisterin perustaminen.

Myös valvontaa tulisi kehittää, jotta eri alueet ja niiden asukkaat olisivat väestönsuojelun näkökulmasta yhdenvertaisessa asemassa.

Pelastustoimen kehitystarpeet liittyvät väestön varoittamiseen ja evakuointeihin

Valtakunnallista varoitusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se toimisi kaikilta osin yhdenmukaisesti ympäri maan ja varoittamisen tulisi onnistua tarvittaessa nopeasti.

Ihmisten evakuoinnin suunnittelun täytyy perustua systemaattisen riskiarviointiin. Evakuointien suunnittelu tulee tehdä laajassa viranomaisyhteistyössä, kokonaisuutta tarkastellen. Erityisesti poikkeusoloihin varautumisen näkökulmasta myös pelastustoiminnan suorituskyvyissä on kehittämistarpeita, esimerkiksi rakennussortumaonnettomuuksien ja vaativien CBRNE-tilanteiden (kemialliset aineet, biologisten taudinaiheuttajat, radioaktiivisten aineet, ydinaseet, räjähteet) osalta.

Pelastustoimen oman toiminnan suojaamisen ja työturvallisuuden merkitys nousi esiin erityisesti Ukrainasta saatujen kokemusten kautta. Esimerkiksi henkilöstön suojavarusteet ja räjähteisiin liittyvät asiat tulee huomioida toiminnan kehittämisessä.

Raportti on osa sisäministeriön 3.11.2022 asettamaa väestönsuojelua ja väestönsuojia koskevaa selvityshanketta. Tarvittava tieto raporttiin kerättiin haastattelemalla eri organisaatioiden asiantuntijoita ja hyödyntämällä aiempaa tutkimusaineistoa. Väestönsuojia koskeva raportti valmistui elokuussa 2023.

Lisätiedot: 
varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. 0295 488 289, etunimi.sukunimi@gov.fi