EU-jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten välinen tiedonvaihto tehostuu

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen laiksi automaattisesta tietojen hausta ja -vaihdosta poliisiyhteistyössä sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksellä tuodaan EU-asetuksen (Prüm II) edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntokierros päättyy maanantaina 19.1.2026.

Niin kutsuttu Prüm II-asetus tuli voimaan 25.4.2024. Sen tavoitteena on parantaa automaattista rikos- ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa jäsenvaltioiden ja Europolin välillä ja näin edistää rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista. Asetuksessa säädetään DNA-tunnisteiden, kasvokuvien, poliisirekisteritietojen, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen automaattisen haun ja vaihdon ehdoista sekä menettelytavoista. 

Eurooppalainen hakemistojärjestelmä vapauttaa resursseja

Nyt lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esityksen mukaan Suomi liittyisi Prüm II -asetuksella perustettavaan eurooppalaiseen poliisirekisterihakemistojärjestelmään (EPRIS). EPRIS:sen käyttöönotto tehostaisi ja yksinkertaistaisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tiedonvaihtoa toisten poliisirekisteritiedonvaihtoon osallistuvien maiden kanssa. 

Esityksen mukaan poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos voisivat tehdä kyselyjä toisen järjestelmän käyttöönottaneen maan poliisirekisterihakemistoon. Kysely voidaan tehdä vain sellaisten rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista varten, josta voi seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus. Kyselyjä voi tehdä vain yksittäistapausten yhteydessä. Tehokkaampi ja nopeampi tiedonsaanti esitutkinnassa voi muun muassa nopeuttaa rikosprosessia. 

EPRIS:sen käyttöönoton myötä tietopyyntö pystytään kohdistamaan sille valtiolle, jolla on tietoa kysyttävästä henkilöstä. Näin vältetään turhia kyselyjä ja tällaisiin kyselyihin vastaamista, mikä vapauttaa resursseja muihin tehtäviin. Erityisesti rajatylittävän rikollisuuden selvittämisen kannalta on kustannustehokkaampaa se, että tietoa saadaan tarvittaessa useammastakin relevantista jäsenvaltiosta, jossa samat tekijät ovat toimineet.

Ehdotuksen mukaan kyselyjä voisi tehdä myös kadonneiden henkilöiden etsintään rikostutkinnan yhteydessä tai tilanteissa, kun kadonneen henkilön henki tai terveys voisi olla vaarassa. Kyselyjä voisi tehdä myös tunnistamattomien vainajien tunnistamiseksi. 

Ehdotettujen lakien olisi tarkoitus tulla voimaan syksyn 2026 aikana.

Lisätietoja:
poliisijohtaja Hannele Taavila, p. 0295 488 568, etunimi.sukunimi@gov.fi