Vaaratiedote
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi.
Vaaratiedotteella varoitetaan väestöä
Vaaratiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa väestöä on varoitettava
- ihmishenkeen, terveyteen tai ympäristöön kohdistuvasta vaarasta,
- omaisuuden vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta.
Tarpeen vaatiessa vaaratiedote ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Vaaratiedote antaa edellytyksiä myös omatoimiseen varautumiseen.
Vaaratiedotteen voivat antaa seuraavat viranomaiset:
- pelastusviranomaiset
- poliisi
- rajavartioviranomaiset
- Hätäkeskuslaitos
- Säteilyturvakeskus
- Ilmatieteen laitos
- Väylävirasto
- Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
- Ruokavirasto
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea)
- kaikki ministeriöt
- kuntien terveydensuojeluviranomaiset
- Ahvenanmaan valtiovirasto
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, Yle-sovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.
Lataa 112 Suomi - sovellus
112 Suomi -sovelluksen lataaminen älypuhelimeen on erittäin suositeltavaa, koska vaaratiedotteen lisäksi sovellukseen saapuu alueellisia tiedotteita. Sovellus sisältää erilaisten apua tarjoavien toimijoiden yhteystietoja sekä muuta tarvittavaa ja tärkeää turvallisuustietoa. Soitettaessa sovelluksen kautta hätänumeroon pystyy hätäkeskus paikantamaan soittajan sijainnin, jolloin apu löytää varmemmin perille. Lisätietoa 112 Suomi -sovelluksesta.
Suhtaudu sosiaalisen median tiedotteisiin varauksella ja varmista niiden alkuperä.
Hätäliikenteen häiriötilanteissa tiedottaminen
Viestintäviraston suosituksen mukaan teleyritysten tulee tiedottaa hätäpuheluiden kannalta merkittävistä viestintäverkon, verkko- ja viestintäpalvelujen häiriöistä. Merkittävissä ennalta arvaamattomissa häiriötilanteissa hätäkeskus voi tiedottaa vaaratiedotteella väestöä hätäliikenteen estymisestä.
Usein kysytyt kysymykset – vaaratiedottaminen
Viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteilla vaarallisesta tapahtumasta. Tiedotteessa kerrotaan, mitä on tapahtunut ja annetaan tarvittaessa ohjeita, miten tilanteessa tulee toimia. On tärkeää noudattaa viranomaisen antamia ohjeita.
Vaaratiedotteen sisällöstä päättää aina tiedotteen antava viranomainen, ja sen välittää Hätäkeskuslaitos.
Viranomaiset voivat antaa vaaratiedotteen, jos tilanne uhkaa henkeä, terveyttä tai merkittävää omaisuutta. Vaaratiedote voidaan antaa tietylle alueelle tai koko maahan.
Varoittamisessa on aina jonkinlainen viive, koska varoittaminen edellyttää aina viranomaisen tilannearviota. Vaaratiedotteessa annetaan alkuun olennaisimmat ohjeet. Viranomaiset voivat antaa lisää ohjeita ja tarkempia tietoja tilanteesta jonkin ajan kuluttua.
On tärkeää noudattaa viranomaisen antamia ohjeita.
Vaaratiedotteen voivat antaa useat viranomaiset, kuten pelastusviranomaiset, poliisi, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos ja muut toimivaltaiset viranomaiset tilanteen mukaan.
Vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä tarvittaessa televisiossa. Vaaratiedote julkaistaan lisäksi esimerkiksi Yle-sovelluksessa, verkkosivuilla 112.fi, pelastustoimi.fi, yle.fi ja Hätäkeskuslaitoksen Facebook-sivulla.
Lisäksi väestöä voidaan varoittaa soittamalla väestöhälyttimillä yleinen vaaramerkki.
112 Suomi -sovellus on Hätäkeskuslaitoksen mobiilisovellus, jonka kautta saat vaaratiedotteet omaan älypuhelimeesi sijaintitiedon perusteella. Hätätilanteessa voit myös soittaa hätäpuhelun sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti, jolloin saat avun nopeasti. Sovelluksesta löydät myös päivystysnumeroita kiireettömän avun tarpeeseen. Lataa mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta ja anna lupa kaikkiin sovelluksen esittämiin kysymyksiin.
Lue lisää: 112 Suomi -sovelluksesta Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta
Lataa 112 Suomi -sovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta ja anna lupa kaikkiin sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Päivitä aina sovelluksen uusin versio. Avaa sovellus säännöllisesti ja tutustu esimerkiksi sieltä löytyviin toimintaohjeisiin. Puhelimien sovellukset menevät offline-tilaan, jos niitä ei käytä säännöllisesti, jolloin et saa myöskään vaaratiedotteita sovelluksen kautta. Jos sovellus ei toimi, tarkista, että olet antanut sovelluksen luvan käyttää puhelimen sijaintitietoa aina, ei vain sovellusta käytettäessä.
Lue ohjeet 112 Suomi -sovelluksen käytöstä Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta.
Ulkona liikkuminen vaaratiedotteessa mainitulla alueella voi olla vaarallista. Siksi ulkona liikkumista on tärkeä välttää. Julkisesta kulkuneuvosta voi poistua ja siirtyä sisätiloihin esimerkiksi seuraavalla asemalla. Odota, että viranomainen on antanut vaara ohi -tiedotteen ennen kuin jatkat matkaasi.
Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että kuljettaja toimii tilanteen mukaisesti. Selvitä etukäteen työnantajaltasi, kuinka työpaikallasi toimitaan vaaratilanteessa.
Kun viranomainen antaa vaaratiedotteen, vaara on todellinen. Tällöin on tärkeää välttää ulkona liikkumista ja suojautua sisätiloihin. Odota, että viranomainen on antanut vaara ohi -tiedotteen. Huomioi, että vaaratiedote on voimassa mahdollisimman lyhyen aikaa. Voit jatkaa normaaleja toimiasi, kun viranomainen on ilmoittanut vaaran olevan ohi.
Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole välttämättä turvallista. Mahdolliset räjähteet voivat aiheuttaa paine- ja sirpalevaikutuksia, jolloin rakennukseen sisälle suojautuminen on erityisen tärkeää. Suojaudu siihen rakennukseen, missä sillä hetkellä olet, tai lähialueella olevaan julkiseen rakennukseen.
Väestönsuojaa käytetään usein varasto-, harraste- ja sosiaalitiloina. Esimerkiksi asuinkerrostalossa se voi olla asukkaiden käytössä varastotiloina, työpaikalla työntekijöiden sosiaali- tai varastotiloina tai palveluntarjoajan käytössä asiakkaille kuten kuntosalina tai parkkihallina. Tästä syystä väestönsuojassa voi olla hyvin vähän tilaa suojautumiseen. Väestönsuojan käyttöönotto vaatii erillisiä toimenpiteitä ja tapahtuu viranomaisten määräyksestä.
Väestönsuojan omistaja tai haltija voivat halutessaan käyttää väestönsuojaa myös suojautumistarkoitukseen, vaikka sitä ei ole valmisteltu käyttöön. Tilassa voi olla ahdasta koska suojassa voi olla esimerkiksi polkupyöriä tai asukasvarastoja. Myöskään väestönsuojan omat laitteet eivät välttämättä ole käytettävissä.
Ulkopuolisilla ei ole oikeutta mennä väestönsuojaan drooniuhkatilanteissa ilman rakennuksen omistajan tai sen haltijan lupaa. Väestönsuojat otetaan käyttöön viranomaisen määräyksestä.
Väestönsuojat on suunniteltu sodan ajan käyttöä varten. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Väestönsuojia ei oteta käyttöön yllättäen vaan pelastusviranomainen määrää väestönsuojat käyttökuntoon laitettavaksi. Väestönsuojan on oltava sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Jotta väestönsuojan käyttöönotto onnistuu tässä ajassa, väestönsuojan käyttöönotto ja käyttö on suunniteltava etukäteen osana pelastussuunnitelmaa.
Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole välttämättä turvallista. Mahdolliset räjähteet voivat aiheuttaa paine- ja sirpalevaikutuksia, jolloin rakennukseen sisälle suojautuminen on erityisen tärkeää. Suojaudu siihen rakennukseen, missä sillä hetkellä olet, tai lähialueella olevaan julkiseen rakennukseen.
Viranomaisen näkemyksen mukaan väestönsuojaa ei tarvitse valmistella käyttöön, mutta niiden käyttöönotto ja käyttö on suunniteltava etukäteen osana pelastussuunnitelmaa sekä kunnossapidosta on aina huolehdittava.
Väestönsuojan voi halutessaan valmistella suojautumiskäyttöön suojan omistajan tai haltijan päätösten mukaisesti ilman viranomaisten määräystäkin. Yleensä käyttöönotto edellyttää suojan tyhjentämistä, jolloin se voi koskea myös muiden kuin rakennuksen omistajan omaisuutta tai vaikuttaa muiden toimintoihin tai oikeuksiin. Tila voi toimia esimerkiksi varastona tai olla vuokrattu muuhun käyttöön. Tästä syystä on varmistuttava esimerkiksi siitä, että rakennuksen omistajalla on oikeus keskeyttää väestönsuojan vuokralaisen tilojen käyttö tai siirtää väestönsuojassa olevaa omaisuutta eikä tilojen käyttöönotto haittaa muuta toimintaa.
Drooniuhkatilanteissa viranomaiset kehottavat suojautumaan sisätiloihin, koska ulkona liikkuminen ei ole välttämättä turvallista. Mahdolliset räjähteet voivat aiheuttaa paine- ja sirpalevaikutuksia, jolloin rakennukseen sisälle suojautuminen on erityisen tärkeää. Suojaudu siihen rakennukseen, missä sillä hetkellä olet, tai lähialueella olevaan julkiseen rakennukseen.
Vaara ohi -tiedote julkaistaan samoissa kanavissa kuin vaaratiedote.
Vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä tarvittaessa televisiossa. Vaaratiedote julkaistaan lisäksi esimerkiksi Yle-sovelluksessa, verkkosivuilla 112.fi, pelastustoimi.fi, yle.fi ja Hätäkeskuslaitoksen Facebook-sivulla.
Jos vaarasta on ilmoitettu soittamalla väestöhälyttimillä yleinen vaaramerkki, annetaan vaaran ollessa ohi minuutin mittainen tasainen vaara ohi -äänimerkki.
Suomessa väestöä voidaan varoittaa useilla eri tavoilla. Vaaratiedote julkaistaan useissa kanavissa mediassa, verkossa ja somessa. Lisäksi tarvittaessa voidaan käyttää väestöhälyttimiä. Suomessa on siis käytössä monikanavainen vaaratiedottamisen järjestelmä, jolla väestöä voidaan varoittaa.
Vaaratiedottamisen järjestelmiä täytyy kuitenkin kehittää nykyisessä turvallisuusympäristössä ja teknologian kehittyessä. Myös Ukrainan kokemuksia hyödynnetään varautumisen kehittämisessä.
Suomessa kehitetään myös Cell Broadcast -pohjaista varoitusjärjestelmää, jonka avulla vaaratiedottamista voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin alueellisesti. Järjestelmä ei edellytä erillistä sovellusta, vaan viesti ohjautuu tietyllä alueella olevien matkapuhelimiin. Uusi järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista, ei korvaa sitä.
Suomessa on käytössä 112 Suomi -sovellus, jonka kautta saa vaaratiedotteet. Sovellukseen kehitetään parhaillaan ominaisuutta, jonka avulla voidaan tiedottaa paremmin ilmasta uhkaavasta vaarasta. Nykyisin ilmasta uhkaavasta vaarasta ilmoitetaan vaaratiedotteella eri kanavissa.
Lue lisää vaaratiedottamisen kehittämisestä: Suomi kehittää vaaratiedottamisen järjestelmää
Väestöhälytin on pelastusviranomaisten käyttämä ääneen perustuva varoituslaite, jolla annetaan yleinen vaaramerkki. Se on tarkoitettu erityisesti ulkona liikkuvien ihmisten varoittamiseen. Kuultuasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja noudata viranomaisten ohjeita.
Väestöhälyttimiä testataan joka kuun ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12. Testausääni on 7 sekuntia kestävä tasainen ääni
Väestöhälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä ääni välttämättä kuulu sisätiloihin. Maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat myös hälyttimien kuuluvuuteen.
Yleinen vaaramerkki on ulkona kuuluva yhden minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni, joka varoittaa ulkona liikkuvia välittömästä vaarasta. Vaaramerkin yhteydessä annetaan aina myös vaaratiedote. Äänimerkin kuultuasi siirry sisätiloihin. On tärkeää noudattaa viranomaisten ohjeita.
Kun vaara on ohi, väestöhälytin kertoo siitä minuutin mittaisella tasaisella vaara ohi -äänimerkillä.
Yleinen vaaramerkki annetaan, kun ulkona liikkuvaa väestöä halutaan varoittaa savusta, kaasusta tai muusta vaarasta. Tämä on viranomaisten keino viestiä siitä, että sinun tulee suojautua sisätiloihin ja seurata viranomaisten tarkempia lisäohjeita.
Tyypillinen tällainen vaaratilanne voisi olla lähialueella tapahtunut kemikaalionnettomuus, josta leviää myrkyllistä kemikaalia ja siksi on suojauduttava sisätiloihin ja pysäytettävä ilmanvaihto.
Jos kuulet yleisen vaaramerkin, siirry välittömästi sisätiloihin, seuraa viranomaisten tiedotuskanavia ja noudata annettuja ohjeita. Vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä tarvittaessa televisiossa. Vaaratiedote julkaistaan lisäksi esimerkiksi Yle-sovelluksessa, verkkosivuilla 112.fi, pelastustoimi.fi, yle.fi ja Hätäkeskuslaitoksen Facebook-sivulla.
Jos ulkona on myrkyllistä kaasua tai savua, noudata viranomaisten ohjetta sulkea ilmanvaihto. Jos kyseessä on ilmasta uhkaava vaara, on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa huoneessa, jossa on vahvat seinät sekä pysytellä kaukana ikkunoista. Pysy sisällä, kunnes saat lisäohjeita.
Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka.
