Väestönsuojelun tarkoituksena on väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen.

Väestönsuojelu on humanitaarista toimintaa, jonka tarkoituksena on suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan toimintakyky poikkeusoloissa. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli.

Pelastusviranomaisten väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuointi, suojaaminen väestönsuojiin sekä sammutus- ja pelastustoiminta. Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat siihen kuuluvia tehtäviä normaalioloissakin. 

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai väestönsiirtojen eli evakuointien avulla.

Väestönsuojat

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Normaalioloissa väestönsuoja on usein harrastustilana tai varastona.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Väestönsuoja suojaa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maantasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen tai tilapäisen suojanLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä rakentaminen.

Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, suojan käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Näin ollen väestönsuojaan ei kannata suojautua esimerkiksi äkillisen kemikaalionnettomuuden sattuessa.

Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja tai muu kiinteistönhuollosta vastaava henkilö. Väestönsuojan käyttöön laittamisesta on hyvä kertoa kiinteistön pelastussuunnitelmassa. Väestönsuojien kunnostuksesta ja ylläpidosta vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Väestönsuojalla on hyvä olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa muun muassa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon saattamisesta. Väestönsuojan hoitaja voi olla esimerkiksi kunnossapidon henkilö. On suositeltavaa, että väestönsuojan hoitaja olisi kiinteistössä asuva tai oleskeleva henkilö.

Keski-Pohjanmaalla ei ole yleisiä väestönsuojia. Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeet toimenpiteistä niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen.

Väestön varoittaminen

Viranomaiset voivat tarvittaessa varoittaa väestöä uhkaavasta tai välittömästä vaarasta. Väestön varoittamiseen on Suomessa käytössä useampi menetelmä, kuten Yleisradion ja paikallisradioiden sekä televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet, 112 Suomi -sovellus sekä väestöhälyttimillä annettava yleinen vaaramerkki.

Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.

Väestöhälyttimien testaus tapahtuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12:00 soitettavalla kokeilumerkillä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Kokeilumerkki ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita, vaan hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälyttimet onkin tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä niiden ääni siis välttämättä kuulu sisätiloihin. Myös maaston muodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat hälyttimien kuuluvuuteen.

Lue lisää: