Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Kysymykset ja vastaukset väestönsuojelusta

Mitä väestönsuojelu on?

Väestönsuojelulla tarkoitetaan sellaisten humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan, väestön auttaminen selviytymään vihollisuuksien ja onnettomuuksien välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.

Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti, ja maailmantilannetta ja sen kehitystä seurataan jatkuvasti. Viranomaiset myös harjoittelevat väestönsuojelua vuosittain. Suomi on hyvin varautunut.

Millaisia väestönsuojia Helsingissä on?

Väestönsuoja on tila tai rakennus, joka suojaa siviiliväestöä muun muassa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Väestönsuojissa on erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joilla varmistetaan suodatettu ilmanvaihto ja sähkön saanti.

Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla.

Kiinteistökohtaiset väestönsuojat eli talosuojat ovat Helsingissä suojautumisen perusta. Kunkin kiinteistön pelastussuunnitelmasta näkee kiinteistön väestönsuojan sijainnin, ja lisätietoa saa taloyhtiöltä, isännöitsijältä tai rakennusvalvontaviranomaiselta.

Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten väestönsuojien lisäksi Helsinkiin on rakennettu kalliosuojia, jotka jakaantuvat yleisiin ja yhteisväestönsuojiin.

Yleiset väestönsuojat ovat Helsingin kaupungin rakennuttamia ja tarkoitettu kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten. Lisäksi keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Yhteiskäyttöön rakennetut kalliosuojat on tarkoitettu suojien rakentamiseen osallistuneiden kiinteistöjen asukkaille ja työntekijöille.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.

Montako väestönsuojaa Helsingissä on?

Väestönsuojien määrä on Helsingissä riittävä. Kaupungissa on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa.

Helsingin suurimmat yleisölle tarkoitetut kallioväestönsuojat sijaitsevat Kampissa, Itä-Pasilassa, Pohjois-Kontulassa ja Kalliossa, joissa kussakin on noin 10 000 suojapaikkaa.

Mistä löytyy tietoa Helsingin väestönsuojista ja niiden sijainnista?

Tiedot yleisistä ja yhteiskalliosuojista löytyvät Helsingin kaupungin palvelukartasta.
Talosuojien sijainti selviää kiinteistön pelastussuunnitelmasta, jossa pitää olla maininta myös siitä, jos suojaa ei rakennusvelvoitteesta johtuen ei ole.

Tarvittaessa asiaa voi tiedustella päivystävältä palotarkastajalta puh. 09 310 31203 arkisin kello 9–11 ja 12–14 ja sähköpostitse kello 9–15 osoitteessa palotarkastaja@hel.fi.

Miten suojaudun, ellei minulla ei ole väestönsuojaa?

Viranomaiset ohjeistavat tilanteen vaatiessa niitä, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa. Hätätilanteessa voi mennä lähimpään väestönsuojaan. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä. Evakuoinnit toteutetaan vain, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan.

Milloin väestönsuoja otetaan suojaamiskäyttöön?

Normaalioloissa väestönsuojat ovat rakennusluvan mukaisessa käytössä esimerkiksi varastoina, harraste- ja sosiaalitiloina tai pysäköintihalleina.

Mikäli tilanne edellyttäisi väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta annetaan viranomaismääräys. Suojat on tällöin saatettava käyttökuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksen antamisesta. Tällöin asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella.

Mistä saan tiedon, jos minun pitää mennä väestönsuojaan?

Viranomaiset seuraavat maailmantilannetta ja sen kehitystä kaiken aikaa ja tehostavat varautumista, mikäli se on tarpeellista väestön suojelemiseksi. Viranomaiset myös ohjeistavat kansalaisia omatoimisesta varautumisesta ja mahdollisesta tulevasta suojautumistarpeesta hyvissä ajoin monin keinoin ja kanavin silloin, jos se tulee tarpeelliseksi.

Väestönsuojaan siirtymisen tarpeesta annetaan tieto yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Väestöhälyttimellä annettava vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettava varoitus.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote, joka luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä sekä teksti-TV:n sivulla 112. Hätäkeskuslaitos tiedottaa myös 112 mobiilisovelluksella.

Lisätietoja vaaramerkistä pelastustoimen verkkosivuilta.

Mitä omatoiminen varautuminen ja kotivara tarkoittaa?

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut jopa keskeytyvät. Kotitalouksilla pitäisi olla valmius 72 tunnin mittaisiin erityistilanteisiin.
Kotivaraan kuuluu muun muassa helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa ja vettä. Lisäksi olisi hyvä olla esimerkiksi paristoilla toimivat radio ja taskulamppu, varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten, välttämättömät lääkkeet, retkikeitin ja tulitikut sekä käteistä rahaa. Katso tarkempi listaus ja ohjeet.

Mitä väestönsuojaan pitäisi ottaa mukaan?

Suojautumistilanteissa tulee ottaa mukaan henkilöllisyystodistus ja omaan käyttöön elintarvikkeita, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, joditabletteja ja vuodevaatteet (esimerkiksi makuupussi ja retkialusta) noin 2–3 vuorokauden tarvetta varten. Lisäksi hyödyllistä voi olla ottaa mukaan taskulamppu ja paristoja, korvatulpat, kännykkälaturi sekä ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä).

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.

Miksi väestönsuojaan mennessä kehotetaan ottamaan mukaan joditabletteja?

Esimerkiksi vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilmaan voi päätyä radioaktiivista jodia. Tämän radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen vähennetään ottamalla joditabletti. Joditablettien ottamisessa oikea ajoitus on tärkeää ja joditabletteja otetaan vain viranomaisen kehotuksesta. Viranomaisohjeet kerrotaan radiossa ja televisiossa. Annostuksessa noudatetaan pakkauksen ohjeita. Joditabletteja kukin voi ostaa apteekeista.

Toimivatko matkapuhelimet väestönsuojassa?

Väestönsuojaan tulee järjestää matkapuhelimen kuuluvuus.

Kuinka kauan suojassa ollaan?

Väestönsuoja on suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa useita päiviä. Väestönsuojaan kuuluu lakisääteisesti erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla varmistetaan muun muassa suodatettu ilmanvaihto tilanteissa, jolloin ulkona on myrkyllistä kaasua tai radioaktiivisia aineita.
Suojautumisaika riippuu vaarasta.

Nykyisin lähtökohtana pidetään maksimissaan noin kolmen vuorokauden yhtäjaksoista suojautumisaikaa. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin. Viranomaiset antavat tällöin suojautumista koskevat ohjeet.

Mihin laitan lemmikkieläimet väestönsuojelutilanteessa?

Eläimiä ei saa viedä väestönsuojiin edes poikkeustilanteessa. Jos ihmisiä kehotetaan suojautumaan väestönsuojiin, lemmikkieläimet voi suojata sisälle asuntoihin.

Miten väestönsuojien kunnosta huolehditaan?

Väestönsuojan kuntoa pidetään yllä vuosittain, ja väestönsuojan laitteet ja varusteet on pidettävä kunnossa.

Väestönsuojan laitteiden määräaikaistarkastus tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. On suositeltavaa koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali vuosittain.

Millaisessa kunnossa Helsingin väestönsuojat ovat?

Kaikki Helsingin kaupungin vastuulla olevat väestönsuojat antavat suojan pommituksia ja sirpalevaikutuksia vastaan, mutta uudistustarpeita on erityisesti varavoima- ja ilmanvaihtojärjestelmissä.

Perusparannustyötä tehdään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Yhden suojan perusparannustyö valmistui vuonna 2022, ja suunnitelmat viiden suojan kunnostuksesta ovat valmiina.
Pääosa Helsingin väestönsuojista on taloyhtiöiden hallinnoimia ja niiden kunnosta vastaa taloyhtiö itse.

Mihin voin ottaa yhteyttä, jos haluan auttaa väestönsuojelutoimissa?

Vapaaehtoisia tarvitaan, ja he ovat erittäin tervetulleita auttamaan viranomaisia. Väestönsuojelukoulutusta järjestävät muun muassa Helsingin pelastusliitto HELPE ja 
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK.

Lue lisää:

Väestönsuojelusuunnitelma