Rakennuksen omistaja tai toiminnanharjoittaja – onko omatoiminen varautumisesi kunnossa?

Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan arjen toimintojen suunnittelua häiriötilanteisiin - myös tilanteissa, joissa yhteiskunnan toiminnot ja palvelut eivät toimi kuten tavallisesti. Omatoimisen varautumisen tavoitteena on, että jokaisen arki jatkuisi poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisimman normaalisti ja häiriötilanteista selvittäisiin itsenäisesti ilman ulkopuolista apua.

Omatoiminen varautuminen on ollut viime aikoina esillä monessa yhteydessä. Monet kampanjat eri kohderyhmille muistuttavat 72 tunnin varautumisen ja kotivaran tärkeydestä. Sisäministeriö julkaisi varautumisoppaan suomi.fi-sivustolla, josta löytyy laajalti ohjeita eri häiriö- ja kriisitilanteisiin. Presidentti Niinistö korosti väestön omatoimisen varautumisen tärkeyttä EU:lle laatimassaan raportissaan kriisinkestävyyden lisäämisestä.

Omatoiminen varautuminen koskee myös rakennuksen omistajaa ja toiminnanharjoittajaa. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan tulee pelastuslain mukaan osaltaan ehkäistä vaaratilanteita, varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen ja toimimiseen vaaratilanteissa.

Suomea on pidetty aina ja erityisesti nyt globaalin turvallisuustilanteen horjuessa varautumisen mallimaana. Suomessa asiaa ei ole myöskään jätetty toiminnanharjoittajan, rakennuksen omistajan tai haltijan omaan harkintaan, vaan omatoimisen varautumisen velvoite on kirjattu lakiin. Lainsäädäntö edellyttää myös viranomaisilta varautumista ja yhteistyötä samojen tavoitteiden eteen.

Omatoiminen varautuminen koskee kaikenkokoisia rakennuksia 

Omatoimisen varautumisen velvoite koskee kaikenkokoisia rakennuksia ja kaikkia toiminnanharjoittajia sekä kaikkea kohteeseen liittyvää, myös rakennuksen ulkopuolella tapahtuvaa, toimintaa. Kohteissa, joissa onnettomuuksien vahinkojen on arvioitu olevan vakavat, on laadittava varautumisen toimenpiteistä pelastussuunnitelma. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rivi- ja kerrostalot sekä useimmat työpaikat ja julkiset rakennukset.

Omatoimisen varautumisen velvoite koskee kuitenkin kaikkia rakennuksia ja toiminnanharjoittajia, ei vain pelastussuunnitteluvelvollisia. Varautuminen on siis tarpeen huomioida kaikenkokoisissa rakennuksissa, myös omakotitalossa, taloyhtiöissä ja pienempien yritysten liiketiloissa.

Rakennusten ja toiminnanharjoittajien sekä kansalaisten omatoiminen varautuminen tukevat toinen toisiaan.

Mitä varautuminen tarkoittaa käytännössä?

1. Ennaltaehkäisy

Tunnistatko, mitä vaaratilanteita kotonasi, työpaikallasi tai vaikkapa harrastuksissasi voisi sattua? Liukastuminen tai kompastuminen sisällä tai ulkona, tulipalo, vesivahinko, mitä muuta?

Rakennuksen omistajan ja haltijan tai toiminnanharjoittajan on ennaltaehkäistävä tunnistettuja vaaroja esimerkiksi hiekoittamalla pihaa sekä huoltamalla rakennusta ja sen laitteita säännöllisesti. Rakennuksen käyttäjä ennaltaehkäisee vaaroja, kun hän noudattaa kiinteistön ohjeita ja turvallisia toimintatapoja.

2. Varautuminen

Omatoimisen varautumisen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pitkäkestoisemmasta tai laajemmasta häiriö- tai vaaratilanteesta on kysymys. Viranomaiset keskittävät voimavaransa heille, jotka apua tarvitsevat eniten. Työpaikoilla, kouluissa sekä niin kerros-, rivi- kuin omakotitaloissakin tulisi kuitenkin saada arki rullaamaan mahdollisimman itsenäisesti.

Esimerkiksi pitkittyneissä sähkökatkoissa se voi vaatia asioiden tekemistä hieman eri lailla kuin normaalisti. Tämä edellyttää suunnittelua ja tarvittavien materiaalien hankkimista etukäteen niin kohteen vastuutaholta kuin kansalaiseltakin. Toiminnanharjoittajalle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi varavirtalähteitä, kansalaiselle kotivarasta huolehtimista.

3. Toiminta vaaratilanteissa

Jotta yksittäinen asukas, työntekijä, koululainen tai vaikka kaupan asiakas voi ylipäätään toimia yllättävissä tilanteissa, se edellyttää toiminnan suunnittelua etukäteen kaikissa rakennuksissa ja työpaikoilla. Koulussa ja työpaikalla toimintaohjeet tulipalossa voivat olla erilaiset kuin kotona kerrostalossa. Entä jos lähialueen tulipalosta voi levitä myrkyllistä savua sisätiloihin, miten silloin toimitaan? Ohjeiden tulee soveltua juuri siihen rakennukseen tai toimintaan, jossa niitä käytetään.

Suunnittelemalla ja jakamalla tietoa etukäteen autetaan ihmisiä tekemään turvallisia valintoja yllättävissä tilanteissa. Kaikkien rakennuksen käyttäjien on osattava toimia erilaisissa vaaratilanteissa.

Varautuminen on yhteispeliä

Ensisijainen vastuu omasta ja ympäristönsä turvallisuudesta huolehtimisesta on jokaisella itsellään. Sen tueksi tarvitaan rakennusten ja toiminnanharjoittajien omatoimista varautumista – eli suunnittelua ja konkreettisia toimenpiteitä.

Me kaikki tiedostamme, että varautumalla etukäteen selviydymme yllättävistä tilanteista paremmin. Rakennusten ja toiminnanharjoittajien omatoiminen varautuminen on yhteispeliä kohteen käyttäjän kanssa. Siihen tarvitaan meitä kaikkia: asuinrakennuksia ja sen asukkaita, työpaikkoja ja sen työntekijöitä.

Ira Pasi
projektipäällikkö
sisäministeriö, pelastusosasto