Kansalliset ja alueelliset riskiarviot
Suomen kansallisen riskiarvion tavoitteena on ennakoida Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. Riskiarviossa on pyritty löytämään riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä sekä arvioimaan niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt.
Valtakunnallinen kokonaisuus
Kansallinen riskiarvio ja alueelliset arviot muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden. Riskiarviossa kartoitetaan erilaiset ihmisiä, ympäristöä, omaisuutta sekä kriittisiä järjestelmiä ja palveluja uhkaavat riskit, joihin viranomaisten on toiminnassaan varauduttava. Riskejä arvioidaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta.
Kansallinen riskiarvio
Kansallisen riskiarvion taustalla on Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi. Se velvoittaa kaikkia jäsenmaita arvioimaan säännöllisesti riskit, jotka voivat aiheuttaa tarpeen pyytää pelastustoimen apua muilta mailta. Suomen kansallinen riskiarvio laaditaan kolmen vuoden välein. Nykyinen riskiarvio palvelee varautumis- ja valmiussuunnittelua laajasti sekä kattaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa huomioidut uhkamallit.
Alueelliset riskiarviot
Kansallisen riskiarvion laatimisen kanssa on samaan aikaan valmisteltu alueelliset riskiarviot, joissa otetaan tarkemmin huomioon alueille ominaiset uhat tai häiriötilanteet. Alueellisessa riskiarviotyössä on tavoitteena keskittyä riskeihin, joilla toteutuessaan on merkittäviä alueellisia vaikutuksia.
- Etelä-Pohjanmaa
- Etelä-Savo
- Kainuu
- Keski-Suomi
- Keski-Pohjanmaa
- Kymenlaakso
- Lappi
- Pirkanmaa
- Pohjanmaa
- Pohjois-Karjala
- Pohjois-Pohjanmaa
- Pohjois-Savo
- Satakunta
- Uusimaa
- Varsinais-Suomi
Lue lisää:
Kansallinen riskiarvio
Varautuminen on pelastustoimen perustyötä
Väestönsuojelulla autetaan siviiliväestöä
Kansallinen riskiarvio 2018