Omatoiminen varautuminen turvaa arkeasi erilaisissa häiriötilanteissa.
Varautuminen ja väestönsuojelu turvaavat arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Jokaisen oma valmistautuminen, kuten kotivaran ylläpito, auttaa selviytymään sähkökatkoista, myrskyistä ja muista häiriötilanteista. Pelastuslaitos huolehtii valmiussuunnittelusta, harjoittelee häiriötilanteiden johtamista ja ylläpitää hälytysjärjestelmiä sekä valvoo väestönsuojien ylläpitoa palotarkastusten yhteydessä. Yhteistyö kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa varmistaa, että pelastustoiminta ja yhteiskunnan tärkeät toiminnot jatkuvat kaikissa turvallisuustilanteissa.
Miten sinä olet varautunut arjen häiriötilanteisiin?
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi:
pitkät sähkö- ja vesikatkot,
pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa,
luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo,
pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Suosittelemme kaikkia alueen asukkaita pitämään kodissaan kotivaran, joka koostuu arjessa käytetyistä tarvikkeista kuten vedestä, elintarvikkeista ja ensiaputarvikkeista sekä taskulampusta ja paristoista ja kännykän lataamiseen soveltuvasta varavirtalähteestä. Käteistä rahaa on hyvä varata välttämättömyystarvikkeiden ostamiseen vähintään kolmen päivän ajaksi.
Häiriötilanteet vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan
Häiriötilanteita voi olla monenlaisia, mutta kaikkiin voi varautua. Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan yksilön ja yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi sääolosuhteet voivat aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita.
Meidän velvollisuutenamme on valmiussuunnitelmin ja toiminnan etukäteisvalmisteluin varmistaa, että pelastustehtävät pystytään hoitamaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksien varalta ylläpidämme välitöntä valmiutta kaikilla pelastusasemillamme. Tukenamme ovat alueen noin kolmekymmentä sopimuspalokuntaa.
Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamista varten on jatkuva valmius.
Valmiusharjoituksilla testataan pelastuslaitoksen kykyä turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot häiriötilanteissa. Harjoituksia järjestetään suppeina häiriötilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina.
Kunnat vastaavat omasta varautumisestaan ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Me tuemme toiminta-alueemme kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi toimimme yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, hyvinvointialueiden, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa.
Väestöhälytin varoittaa vaarasta osana monikanavaista hälytinjärjestelmää
Suomessa on monikanavainen hälytysjärjestelmä väestön varoittamista varten. Siihen kuuluvat radio, TV, teksti-tv, 112 Suomi -sovellus ja pelastuslaitosten ylläpitämä ja kehittämä väestöhälytinjärjestelmä. Me huolehdimme väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa pelastuslain velvoitteen mukaisesti.
Pelastustoimialueellamme on yli 70 kiinteästi asennettua väestöhälytintä. Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän käyttöalue painottuu korkeimpien riskien alueille, joita ovat muun muassa tiheimmin rakennetut alueet, kemikaalien varastointi- ja tuotantolaitokset sekä kuljetusreitit. Hälyttimet voidaan aktivoida joko Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta tai hätäkeskuksesta.
Väestöhälyttimen ääni ei kuulu välttämättä sisätiloihin. Väestöhälytin on tarkoitettu ensisijaisesti siihen, että ulkona liikkuvaa väestöä varoitetaan ja ohjataan suojautumaan sisälle.
Hälyttimet testataan jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina antamalla hälyttimistä seitsemän sekunnin pituinen kokeilumerkki. Todellisessa varatilanteessa hälyttimillä annetaan minuutin mittainen yleinen vaaramerkki. Vaaramerkin yhteydessä annetaan tiedotusvälineiden kautta vaaratiedote, joka sisältää lisätietoja vaaratilanteesta ja viranomaisen toimintaohjeet.
Suosittelemme 112 Suomi -sovelluksen lataamista ja säännöllistä päivittämistä. Sen kautta vaaratiedotteet tulevat puhelimeen sijaintitietojen perusteella.
Väestönsuojelulla suojataan väestöä sodan vaaroilta
Väestönsuojelun tarkoituksena on suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan toimintakyky sodan aiheuttamilta tuhoilta. Väestönsuojelutoiminnalla on kansainvälisen oikeuden nojalla suojeltu asema. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli. Pelastustoimen rinnalla väestönsuojelusta vastaavat ne viranomaiset, jotka hoitavat vastaavia tehtäviä normaalioloissakin.
Pelastuslaitokselle kuuluvia väestönsuojelutehtäviä ovat muun muassa väestön varoittaminen, evakuointi, suojaaminen väestönsuojiin sekä sammutus- ja pelastustoiminta. Lisäksi pelastuslaitos ohjaa ja koordinoi väestönsuojeluun varautumista alueellaan.
Väestönsuojat
Väestönsuoja suojaa esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Niihin on tarkoitus suojautua sodan aikana. Kehotuksen suojautumisesta antavat viranomaiset.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee noin 4800 väestönsuojaa, jotka ovat yksityisiä talosuojia asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Talosuojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten, ja väestönsuojan suojapaikat kuuluvat ensisijaisesti rakennuksessa pysyvästi asuville, työskenteleville ja oleskeleville henkilöille. Väestönsuojan koko ja suojapaikkojen määrä on mitoitettu rakennuksen kerrosalan tai henkilömäärän mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia.
Pelastuslain 71 pykälän “Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä” mukaisesti väestönsuoja on rakennettava asumiseen, työskentelyyn ja pysyvään oleskeluun tarkoitettuun rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1200 m2. Väestönsuoja pitää rakentaa myös teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin, joiden kerrosala on vähintään 1500 m2.
Mitä jos rakennuksessani ei ole väestönsuojaa?
Väestönsuojat eivät ole ainoa keino suojata väestöä. Väestöä voidaan suojata myös muilla keinoilla, joista viranomaiset ohjeistavat tarkemmin tilanteen vaatiessa. Näitä ovat esimerkiksi sisätiloihin suojautuminen, tilapäissuojat, omaehtoinen siirtyminen turvallisemmalle alueelle ja väestön evakuointi viranomaisten määräyksestä.
Jos väestönsuojaa ei ole lähellä, perusohje on suojautuminen lähimpiin ja parhaan suojan antaviin sisätiloihin, esimerkiksi rakennuksen keskiosiin.
Väestönsuojan varustelu, kunnossapito ja käyttöönotto
Pelastuslain 3. luvun perusteella väestönsuojan ja väestönsuojan laitteiden ja varusteiden kunnossapito kuuluu rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksiin. Pelastusviranomainen valvoo väestönsuojien kunnossapitoa valvontasuunnitelmansa mukaisesti palotarkastusten yhteydessä.
Väestönsuojien turvallisuus- ja suojelumateriaaleista, kuten työkaluista ja henkilösuojaimista, ei ole enää voimassa velvoittavia määräyksiä. On kuitenkin suositeltavaa, että suojasta löytyisi valmiiksi suojan käyttökuntoon saattamisessa ja suojautumisessa tarvittavia materiaaleja.
Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa (Pelastuslaki 76 §). Väestönsuojat otettaisiin käyttöön viranomaisen määräyksestä sodan uhatessa.
