Poistumisturvallisuusselvitys

1. Yleisiä ohjeita

Poistumisturvallisuuden suunnittelun lähtökohtana on pelastuslain 14 §.
Sen mukaan toiminnanharjoittajan on mm.  ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä, varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin toiminnanharjoittaja omatoimisesti kykenee. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Poistumisturvallisuusselvitys on asiakirja, jossa kuvataan miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.

• Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa poistumisturvallisuusselvityksen osat A ja B ennen uuden toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttuessa oleellisesti.
• Selvitys päivitetään kolmen (3) vuoden välein. Tällöin toimitetaan vain A-osa.

Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava todellisten henkilömäärien ja toimintamahdollisuuksien mukaisesti sekä huomioiden kussakin tilanteessa pelastamisen kannalta vaikein tilanne. Pelastamisen kannalta vaikeimmalla tilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilökunnan määrä ja toimintamahdollisuudet ovat pienimmillään ja autettavien/pelastettavien henkilöiden määrä on suurimmillaan.

Ilmoituksen A-osassa kuvataan toimintaan liittyvät perus- ja yhteystiedot. Nämä tiedot antavat pelastusviranomaiselle pohjan poistumisturvallisuusselvityksen arviointia varten. A-osassa kuvataan rakennuksen tiedot ja suojaustaso sekä toiminnassa käytettävien tilojen järjestelyt, toimintojen sijoitukset ja poistumisjärjestelyt. Lisäksi kuvataan tiloissa olevien henkilöiden määrät ja potilaiden/asukkaiden toimintakyky.

Ilmoituksen B-osassa arvioidaan poistumis- ja pelastamismahdollisuudet. Lähtökohtaisena tavoitteena on, että asukkaat pystyvät poistumaan tai saadaan evakuoitua henkilökunnan toimesta seuraavalla tavalla:

• Tila, jossa palo on syttynyt: 2–3 minuuttia tulipalon syttymisestä.
• Palo-osasto, jossa palo on: 15 minuuttia (edellyttää, että palo on rajoitettu syttyneeseen huoneeseen).
• Kaikki viereiset palo-osastot: 30 minuuttia (edellyttää, että palo on rajoitettu syttyneeseen huoneeseen ja palo-osastoon).
• Sisälle suojautuminen ulkoisessa vaaratilanteessa: siten, että asiakkaille ei aiheudu vaaraa.

Liitteinä toimitetaan materiaalia, jolla on merkitystä poistumisturvallisuuden arvioinnissa. Mikäli asiakirjaa tai dokumentaatiota ei ole käytettävissä, tulee selvityksessä mainita puutteesta ja esittää vastaavat tiedot muulla tavalla.

Suositeltavat liitteet:

• Rakennuslupapäätös
• Asemapiirros ja toiminnassa käytettävien tilojen pohjapiirrokset, joista käy ilmi
  • lähikatujen nimet
  • pohjoisnuoli
  • rakennusten sijainti alueella
  • pelastustiet
  • sisäänkäynnit rakennuksiin
  • hyökkäysreitit
  • pelastustoimen laitteiden sijainnit
  • tilojen käyttötarkoitukset
  • palo-osastot, osiin jako
  • poistumisreitit ja uloskäytävät
• Viranomaisten mahdolliset poikkeusluvat tai –ehdot
• Rakennusluvan liitteenä oleva turvallisuusselvitys (jos laadittu)
• Pelastussuunnitelma

Poistumisturvallisuusselvityksen arvioinnissa tarvittavien tietojen puuttuminen hidastaa selvityksen käsittelyä. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa kaikki asiakirjat kerralla. Liitteet (mm. kuvat, piirrokset) ovat ajantasaisia ja mahdollisimman selkeitä. Pelastusviranomainen pyytää tarvittaessa lisätietoja.

---

2. OSA B - kohdat 2, 3, 4 ja 5

RSET = turvallisen poistumisen vaativa aika (Required Safe Escape Time). Arvolla kuvataan aikaa, joka käytännössä vaaditaan asukkaiden tai potilaiden itsenäiseen poistumiseen tai pelastamiseen syttymistilasta (kohta 2A), palo-osastosta (kohta 3A) ja syttymistilan viereisistä palo-osastoista (kohta 4A). Lähtökohtaisesti poistumisturvallisuus on hyväksyttävällä tasolla, kun RSET on pienempi kuin ASET (RSET < ASET).

ASET = turvalliseen poistumiseen käytettävissä oleva aika (Available Safe Escape Time). Syttymistilan (esim. huone, aula, käytävä) osalta ASET-arvona käytetään vakiintuneesti 2–3 minuuttia. Arvo perustuu tutkittuun tietoon palon kehittymisestä rajatussa tilassa. Huomioitavaa on, että syttymistila voi olla mikä tahansa tila kiinteistössä. Palo-osaston osalta ASET-arvo muodostuu seuraavasti:

• Palo potilashuoneessa, aula-, käytävätiloissa tai muissa yleisissä tiloissa, ASET arvo 2–3 minuuttia.
• Palo asunnossa, asuin- tai potilashuoneessa, ASET-arvo 15–30 minuuttia palo-osastoinnista tai potilashuoneiden osiin jaosta riippuen.
• Viereisen palo-osaston osalta ASET-arvo muodostuu palo-osastoinnin mukaisesti.

Havaintoaika on tulipalon syttymisestä sen havaitsemiseen kuluva aika. Havaitseminen voi tapahtua aistein tai teknisin laittein. Havaitsemisaikana voidaan yleisesti käyttää savutoimisilla paloilmaisimilla yhtä minuuttia.

Ilmoitusaika on aika, joka kuluu palon havaitsemisesta siihen, kun henkilökunta saa tiedon (hälytys) tulipalosta. Hälytys on usein äänisignaali esim. kaikille kohteessa oleville, kohteen omaan valvomoon tai esimerkiksi henkilökunnan puhelimiin. Suorassa ilmoituksessa (esimerkiksi palokello) ilmoitusaikana voidaan yleensä käyttää nollaa.

Reagointiaika on henkilökunnalta tilanteen arviointiin ja pelastustoimenpiteistä päättämiseen kuluva aika. Reagointiaikaan vaikuttaa henkilökunnan palokoulutuksen taso, hyvin koulutetun henkilökunnan kohdalla arvona voidaan käyttää yhtä minuuttia.

Lähtöaika on henkilökunnan normaaleista työtehtävistä irrottautumiseen kuluva aika. Lähtöaika on katsottava aina tapauskohtaisesti henkilökunnan määrän sekä kohteen toiminnan ja asukkaiden tai potilaiden hoitotarpeen perusteella.

Siirtymisaika on henkilökunnan palopaikalle siirtymiseen kuluva aika. Siirtymisaikaan vaikuttavat lähinnä etäisyydet rakennuksessa ja mahdollisesti esimerkiksi paloilmoitinkeskuksen sijainti rakennuksesta, mikäli palo pitää ensin paikantaa keskukselta.

Pelastamisaika on aika, joka kuluu palopaikalla henkilöiden pelastamiseen henkilökunnan toimenpitein. Aikaan vaikuttavat ensisijaisesti asukkaiden/potilaiden toimintakyky ja määrä sekä henkilökunnan määrä.

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika vaihtelee paloasemien sijainnin, miehityksen sekä sen mukaan, onko pelastuslaitoksella esimerkiksi päällekkäisiä tehtäviä.

Lisätietoja sekä neuvontaa antavat alueelliset pelastuslaitokset.